Aikana, jolloin regulatiivisia vaatimuksia, mediakyselyitä, Trumpin lausuntoja ja asiantuntijaraportteja tulee joka tuutista, on myös hallituksen helppo eksyä ärsykevirran vietäväksi. Tehdään vuosikellon mukaiset toimet, käydään rasti ruutuun -mallisesti tehtävälistaa läpi: riskianalyysit, kilpailijaseurannat, mediaseurannat, rullaavat tutkimustulokset… Huolehditaan rutiineista ja selvityksistä. Reagoidaan kuukausiseurantaan. Varmistetaan selustaa ja dokumentoidaan, että keskusteltu on ja riskitaulukkoja päivitetty ja hallinnoitu, vaikka tärkeämpää olisi ehkä palata isoimpiin liiketoimintaa aidosti heiluttaviin perusasioihin.

Tärkeimmät keskustelut liittyvät usein ihmisiin.

Tärkeimmät keskustelut liittyvät usein ihmisiin – asiakkaisiin ja avainhenkilöihin ja heidän kykyynsä kohdata toisiaan – sekä toisaalta siihen, että tarkasti katsomalla havaitaan uutta kutinaa ja heikkoja signaaleja markkinassa.

Ydinliiketoiminta ei saa jäädä hallinnollisen taakan jalkoihin

Kun yrityksiin ja hallitustyöhön kohdistuu paljon ulkoisia vaatimuksia ja paineita, on muistettava, että useinkaan vaatijoilla (esimerkiksi ulkoisilla asiantuntijoilla, medialla tai viranomaisilla) ei itsellään ole liike-elämän kokemusta tai liiketoimintavastuuta, saati kokemusta hallitustyöstä. Joskus hallitusjäsentenkin mixissä ylipainottuu asiantuntijarooliin liittyvä osaaminen: HR, tietosuoja, laatu, vastuullisuus. Ei siis ole yllätys, että monet sinänsä tärkeistä vaatimuksista eivät ole ydinliiketoiminnan keskeisiä menestystekijöitä, tai että vaatimukset voivat olla kovin monimutkaisia ja aikaaviepiä toteuttaa suhteessa niiden liiketoiminnalle tuottamaan lisäarvoon.

Hallitukset eivät voi antaa tällaisten tahojen vallata liikaa aikaa ja kaistaa hallituksen ja toimivan johdon ydintyöstä ja agendoilta. Hallituksen rooli on valvoa ja ohjata yrityksen toimintaa osakkeenomistajien eduksi. Jokaisessa hallituskeskustelussa on muistettava, että yritykset ovat olemassa tuottaakseen tuloksia. Yrityksessä ollaan töissä ensisijaisesti asiakkaita varten, ja yrityksen henkilöstön pitää joka päivä omalla toiminnallaan ansaita asiakkuuksien jatkuminen – luoda arvoa, joka käy kaupaksi. Hallitus tukee tässä onnistumista. Ydinliiketoiminnan sparraamisen pitää mennä hallinnollisen taakan edelle hallitustyön prioriteeteissa.

Turnauskestävyyttä ja fokusta – rajataan turhaa

Nykyään kaikki tapahtuu nopeasti eikä kenelläkään ei ole aikaa, mutta juuri hallituksella sitä pitää olla: aikaa sekä harkintakykyä, pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä – turnauskestävyyttä. Tempoilevien uutisten ja muutosten aikoina hallitus ei voi olla kuin teini somessa – nieleskellä raporttimassaa ja vaatimuksia ja tuottaa hyväksyntöjä puolityytymättömänä. On entistäkin tärkeämpää pystyä nousemaan lintuperspektiiviin, pohtia ”So what’s in it for us?” ja palata kerta toisensa jälkeen yrityksen ydintehtävissä onnistumiseen.

Etenkin pienissä yrityksissä hallituksen kannattaa rajoittaa selvityspyyntöjään ja priorisoida yrityksen olemassaololle tärkeimpiä kysymyksiä – sellaisia, joilla on suoraa merkitystä asiakastyölle ja kassavirralle. Liian moni hyvää tarkoittava kysymys ja idea vie suhteettoman paljon kaistaa yrityksen osaajilta, joiden pitäisi johtaa, neuvotella ja ehtiä palvella asiakkaita.

Joskus myös toimiva johto itse on enemmän kiinnostunut laadukkaista raporteista, sertifikaateista ja esimerkiksi yrityskaupoilla spekuloinnista kuin oman liiketoiminnan arvon kasvattamisesta. Joskus taas oma ura-ambitio ja arvovalta nousee yrityksen edun ja arvon edelle – tehdään mielellään asioita, jotka näyttävät hyviltä ja joista saa hyväksyntää. Tällainenkin oman roolin ja osaamisen korostaminen ja tykkäämisen hakeminen on tyypillistä someajallemme. Hallitus varmistaa silloin, että tehdään oikeita asioita (kivuliaastikin), eikä vain asioita oikein ja hyvännäköisesti. Sisältöä, ei silkkoa.

Takaisin ytimeen: strategia, arvot, yrityskulttuuri, tulostavoitteet

Hallituksen tehtävä on jaksaa korostaa ja kerrata isoja pitkän tähtäimen asioita: strategia, arvot, yrityskulttuuri, tulostavoitteet:

• Miksi yritys on olemassa? Mitä lisäarvoa yritys tuottaa asiakkailleen?
• Minkä takia yritys on olemassa vielä 10–15 vuoden päästäkin?
• Missä ovat isot strategiset panostuksemme? Onko niihin riittävästi aikaa, rahaa ja käsipareja?
• Onko meillä oikeanlaisia osaajia töissä?
• Mitkä ovat ydinliiketoiminnan tavoitteet? Miten ne pystytään saavuttamaan?
• Minkä on muututtava?