DIF-jäsenwebinaarissa 18.2.2026 keskusteltiin Euroopan tulevaisuudesta geopolitiikan käänteissä, kun puhujana oli Columbian yliopiston professori Anu Bradford.

Tuntemamme maailma on perustavanlaatuisesti muuttumassa. Todistamme erään aikakauden loppua. Tuon aikakauden tunnusmerkkejä ovat olleet suhteellinen rauha, taloudellinen vakaus ja hyvinvoiva liberaali demokratia.

Maailmassa on meneillään monia muutoksia, joista neljä merkittävintä ovat yhä kiihtyvät geopoliittiset ja myös sotilaalliset jännitteet, kauppasodat ja kehitys kohti protektionismia, demokratian heikentyminen sekä teknologinen kehitys mukaan lukien tekoälyn kehitys.

Edellä mainittujen kehityskulkujen valossa webinaarissa käytiin läpi globalisaation tilaa, Trumpin ulkopoliittista doktriinia, transatlanttisten suhteiden näkymiä ja Euroopan kilpailukyvyn edellytyksiä.

Protektionismista huolimatta globalisaatio jatkuu. Maailmanlaajuiset toimitusketjut ovat niin toisiinsa kytkeytyneitä ja keskinäisriippuvaisia, etteivät kaikki maat pysty siirtämään valmistusta omien rajojensa sisälle.

Donald Trumpin hallinto on mullistanut Yhdysvaltojen ulkopolitiikan. Trumpilla tuskin on erityistä strategiaa, vaan hän yrittää korjata mielestään rikkinäistä järjestelmää, josta muut maat hyötyvät Yhdysvaltojen kustannuksella. Mutta tapa, jolla Trump yrittää järjestelmää korjata, aiheuttaa valtavaa tuhoa ympäri maailman niin poliittisesti kuin taloudellisesti.

Tuontitullit ovat Trumpille eräänlainen monitoimityökalu, jolla hän voi saavuttaa tavoitteensa, ratkaista niin sisäpoliittiset kuin ulkopoliittiset ongelmat ja jota hän käyttää painostuskeinona kauppaneuvotteluissa. Tällainen kauppapolitiikka on Yhdysvalloille, entiselle vapaakaupan lipunkantajalle, historian valossa erittäin epätyypillistä. Häkellyttävää on myös se, että tullipolitiikka kohdistuu myös Yhdysvaltain liittolaisiin.

Kauppasodissa ei ole voittajia: ne ovat kalliita kaikille ja luovat epävakautta. Lisäksi ne jättävät pitkän varjon. Avoimen maailmanjärjestyksen udelleenrakentaminen kestää kauan.

Mitä Euroopan sitten tulisi tehdä? Odotammeko, että Yhdysvalloissa valta vaihtuu ja tämä menee ohi? Eurooppa ei voi olla wisconsinilaisten äänestäjien armoilla neljän vuoden välein. Euroopan tulee sisäistää, että Yhdysvaltojen johto on luotettavasti epäluotettava ja ennalta arvattavasti arvaamaton. Eurooppalaisten tulee vahvistaa kykyään puolustaa omaa turvallisuuttaan, vaurauttaan ja arvojaan.

Euroopassa vaikuttaakin nyt syntyneen yhteisymmärrys siitä, että sotilaallisista riippuvuuksista täytyy päästä eroon ja Euroopan on saavutettava vahvempi autonomia, mukaan lukien digitaalinen ja teknologinen suvereniteetti. Avain tähän on Euroopan kilpailukyvyn parantaminen, sillä turvallisuutta ei ole ilman vaurautta.

Kilpailukyvyn parantamiseksi neljä tärkeintä tekijää ovat Bradfordin mukaan Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden vahvistaminen, pääomamarkkinaunionin syventäminen, innovaatioiden lainsäädännöllisten esteiden madaltaminen ja kansainvälisten osaajien vetovoimatekijöiden parantaminen.

Webinaarin tallenne löytyy jäsensivuilta (edellyttää kirjautumisen).