2020-luvulla yhtiöiden toimintaympäristössä kohtaamat muutokset ja niihin liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet ja kiihtyneet. Samalla epävarmuuksien keskinäisriippuvuus on kasvanut, mikä monimutkaistaa yhtiöiden riskiympäristöä entisestään. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan merkitys on korostunut, ja siltä edellytetään strategisempaa, arvoa tuottavaa roolia.
 

Epävarmuutta luovat nyt erityisesti geopoliittiset muutokset, jotka vaikuttavat muun muassa talouden kehitykseen, toimitusketjujen toimintaan ja sääntely-ympäristöön. Lisäksi ne edistävät yhteiskunnallista polarisoitumista ja harhaanjohtavan tiedon leviämistä. Samanaikaisesti generatiivisen tekoälyn kehitys tuo eteemme kiihtyvällä tahdilla merkittäviä mahdollisuuksia – ja kriittisiä riskejä.

Yhtäaikaisten, toisiinsa kytkeytyneiden epävarmuuksien hallinta on vaikeaa mutta välttämätöntä. Nykytilanne on pakottanut yhtiöt tarkastelemaan keinoja, joilla ne käsittelevät ja hallitsevat epävarmuutta systemaattisesti.

Yhtäaikaisten, toisiinsa kytkeytyneiden epävarmuuksien hallinta on vaikeaa mutta välttämätöntä.

Monessa organisaatiossa on havaittu, että nykymuotoinen kokonaisvaltainen riskienhallinta keskittyy olemassa olevan tiedon ylläpitoon ja raportointiin. Tämän seurauksena toimintaympäristön epävarmuuksien ja muutosten käsittely jää vähäiseksi tai jälkijättöiseksi.

Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan keskeinen tehtävä on turvata arvoa keskittymällä operatiivisen toiminnan ja prosessien riskien hallintaan. Yhä useammin hallitus ja johto kuitenkin vaativat riskienhallinnalta arvoa tuottavaa roolia. Tämä merkitsee vahvempaa keskittymistä strategisiin riskeihin ja ennakoivan käsityksen muodostamista nousevista riskeistä.

Kohti strategista riskienhallintaa ja ennakointia

Strateginen riskienhallinta edellyttää organisaatiolta osaamista ja sitoutumista. Riskienhallintajohtajan ja hänen tiiminsä tulee ymmärtää yhtiön liiketoimintaa ja strategiaa syvällisesti, jotta he voivat tukea yhtiön johtoa tunnistamaan ja käsittelemään strategiaan liittyviä epävarmuuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Epävarmuuden aika edellyttää riskienhallinnalta erilaisia toimintamalleja. Näistä keskeisimpiä ovat skenaarioanalyysit sekä tunnistettujen nousevien riskien ajantasaisempi ja systemaattisempi seuranta.

Skenaarioanalyysien avulla organisaatiot voivat muodostaa tapahtumakulkujen kuvauksia, jotka yhdistävät eri muutoksia ja epävarmuuksia. Tämä lisää ymmärrystä epävarmuuksien yhteisvaikutuksista, toimivista strategioista mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä riskienhallinnan tarpeista. Koska skenaarioiden taustalla olevat oletukset ja niihin vaikuttavat epävarmuudet voivat muuttua nopeasti, on skenaarioita perusteltua päivittää ja tarkentaa nykyistä aktiivisemmin. Monissa yrityksissä on hyödyntämätön mahdollisuus tiivistää yhteistyötä strategiatiimin ja riskienhallinnan välillä.

Onnistunut strategisen tason riskienhallinta ei toteudu ilman ylimmän johdon vahvaa panosta.

Onnistunut strategisen tason riskienhallinta ei toteudu ilman ylimmän johdon vahvaa panosta. Tämä tarkoittaa konkreettista vastuunottoa riskienhallinnan toteuttamisesta ja aktiivista osallistumista riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallinnan määrittelyyn. Ylimmän johdon kyky tarkastella riskejä koko yrityksen näkökulmasta on olennaista strategisten riskien hallinnassa.

Hallituksen on hyvä tarkastella kriittisesti myös omaa osallistumistaan riskienhallintaan. Hallituksen rooli ei saa typistyä pelkäksi raportoinnin vastaanottajaksi, vaan hallituksen tulee aktiivisesti hyödyntää omaa toimintaympäristö- ja liiketoimintatuntemustaan riskitiedon kriittisessä arvioinnissa. Joissakin yhtiöissä tämä tietotaito on haluttu valjastaa jo varhain siten, että hallitus osallistuu yhteiseen dialogiin, kun riskejä tunnistetaan ja arvioidaan tai skenaarioita käsitellään. Kokonaisuudessaan strategiset epävarmuudet ja niihin liittyvät riskit on tärkeää huomioida kaikessa päätöksenteossa.

Riskienhallinta epävarmuuden ajassa

Riskienhallinnan onnistuminen epävarmuuden ajassa rakentuu useiden osatekijöiden varaan. Kokonaisvaltainen riskienhallinta tulee kytkeä entistä vahvemmin osaksi yrityksen strategista päätöksentekoa. Riskienhallinnan toteutuksessa on perusteltua vahvistaa keskittymistä muutokseen eri keinoin.

Uusien toimintamallien tukena ja mahdollistajana toimii kehittyvä tekoälypohjainen teknologia, joka kykenee entistä paremmin ja tehokkaammin käsittelemään monimutkaista, eri lähteistä nousevaa tietoa.

Hallituksen ja johdon on aika vaatia riskienhallinnalta nykyistä enemmän arvonluontia. Samalla heidän rooliaan riskienhallinnassa on perusteltua vahvistaa.

Kolme kysymystä, jotka hallituksen tulee esittää johdolle riskienhallinnan toiminnasta:

1. Tukeeko nykyinen riskienhallinta johdon kykyä havainnoida ja käsitellä strategisia ja nousevia riskejä?
2. Miten johto on varmistanut, että yritys kykenee toimimaan ennakoivasti ja tehokkaasti hallitakseen tunnistettuja riskejä?
3. Kuinka vahvasti kokonaisvaltainen riskienhallinta ja riskitietoisuus on integroitunut päätöksentekoon ja liiketoiminnan suunnitteluun?

Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka on alun perin julkaistu Boardview 1/2025 -lehdessä.