Juha Erikkilä kertoi Outokummun investoinneista biokoksin ja synteettisen lentopolttoaineen tuotantoon.DIF-aamiaisella 28.4.2026 keskusteltiin kestävän kasvun liiketoimintamalleista PwC:n johdolla.
Alustuksena PwC:n Anni Kasari nosti esiin näkökulmia puhtaan kasvun vauhdittamiseen Suomessa. Kestävyyden teemat ovat ehkä jääneet viime aikoina erilaisten kriisien ja maailmanpoliittisten tapahtumien jalkoihin. Kaikesta huolimatta puhtaaseen siirtymään investoidaan. Suomella on hyvät edellytykset menestyä puhtaassa siirtymässä, mutta tällä hetkellä panostukset korkean jalostusasteen tuotteisiin ovat vähäisiä.
Suomen kestävää kasvua jarruttavat pääomien puute, liiallinen riskien välttely ja markkinoiden epävarmuus. Ratkaisuja kasvun vauhdittamiseen ovat esimerkiksi kansainvälisen kysynnän luominen, yritysten kumppanuudet riskien jakamiseksi, kokeilut (venturing), kansainvälisten osaajien rekrytointi, pääoman saatavuuden parantaminen ja vaikuttaminen sääntelyyn.
Outokumpu EvoCarbon Oy:n Juha Erkkilä kertoi Outokummun investoinneista biokoksin ja synteettisen lentopolttoaineen tuotantoon. Outokumpu on onnistunut pienentämään hiilijalanjälkeään reippaasti, ja se on noin 75 prosenttia toimialan keskiarvoa pienempi. Yhtiö pyrkii vähentämään päästöjään edelleen, niin paljon kuin mahdollista.
Koksin käyttöön liittyvät päästöt muodostavat noin puolet Outokummun päästöistä, joten fossiilisen koksin korvaaminen metsä- ja puuteollisuuden sivuvirroista valmistettavalla biokoksilla on keino vähentää suoria päästöjä.
Outokumpu hakee suoria päästövähennyksiä myös synteettisen lentopolttoaineen (eSAF) tuotannosta, jossa Outokummun ferrokromin tuotannossa sivuvirtana syntyvää hiilimonoksidia käytettäisiin raaka-aineena. Yhteistyössä Norsk e-Fuelin kanssa suunniteltu hanke on esiselvitysvaiheessa. Toteutuessaan hanke tukisi myös EU:n eSAF-kiintiötä ja edistäisi ilmailualan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron piti Johanna Grönroos. Hän totesi Outokummun olevan hyvä esimerkki siitä, että sääntelymuutoksista huolimatta se on mennyt määrätietoisesti eteenpäin kestävyyden kehittämisessä. Suotuisaa regulaatioympäristöä ei kannata jäädä odottamaan, vaan sen sijaan pyrkiä myös itse vaikuttamaan toimintaympäristöön.
Anni Kasari
Johanna Grönroos
