DIF-aamiaisella 23.9.2026 keskusteltiin tekoälyn vaikutuksista yritysjärjestelyprosesseihin KPMG:n johdolla.
KPMG:n Tom Nyman toivotti osallistujat tervetulleiksi, jonka jälkeen Kalle Nurminen kävi läpi yrityskauppamarkkinoiden viimeisimpiä trendejä.
Pohjoismainen yrityskauppamarkkinan kuluva vuosi on ollut vilkas. Kauppoja on tehty varsinkin Pohjoismaiden sisällä. Suomessa yrityskauppojen volyymi on noussut ensimmäisellä vuosipuoliskolla verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Yrityskauppamarkkinoiden ykköstoimialan paikkaa pitkään pitänyt teknologia on pudonnut kakkossijalle teollisuuden noustua ykköseksi.
Listautumismarkkina on piristynyt. Kuluva vuosi on ollut Helsingissä edellistä vilkkaampi, ja useita IPO-valmisteluja on käynnissä. Listautumista harkitsevien kannattaa tehdä valmistelut hyvissä ajoin, jotta listautumisikkunan ollessa auki on valmius toimia.
Tekoäly muuttaa merkittävästi etenkin yrityskauppaprosessien Due Diligence -vaihetta. Isojen tietomassojen käsittely tehostuu, minkä takia DD-prosesseissa päästään syvemmälle ja tiedetään paremmin, mitä ollaan ostamassa. Prosessit nopeutuvat ja niiden laatu paranee.
Intera Partnersin Andreas Holmberg toi aiheeseen pääomasijoittajan näkökulman. Holmberg aloitti puheenvuoronsa tarjoamalla analyyttisen katsauksen tekoälymarkkinan tilanteesta ja tekoälyjättien liiketoimintamalleista.
Suurten tekoäly-yritysten liiketoimintamallien kestävyys hertättää kysymyksiä. Tieto niiden kustannusrakenteesta on vajavaista, sillä ne raportoivat vain liikevaihdon ilman vähennyksiä. Kassavirtaa ne eivät raportoi. Jää siis arvoitukseksi, kuinka suuren osuuden hankintamenoista loppukäyttäjät kustantavat. Epävarmuutta liittyy myös kysyntään ja sen kasvuun. Kasvavatko yritysasiakkaiden tekoälyinvestoinnit enää merkittävästi? Lisäksi Anthropicin ja Open AI:n liiketoiminta perustuu suljettuihin tekoälymalleihin, joita haastamaan markkinoille on tullut kiinalaisia avoimia malleja (open weight), joiden käyttökustannukset ovat merkittävästi suljettuja malleja matalammat.
Holmberg nosti esiin myös tekoälyyn liittyvän yhteiskuntasopimuksen tai paremminkin sen puuttumisen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa kansalaiset eivät luota tekoälyyn ja näkevät sen yhteiskunnalliset vaikutukset negatiivisessa valossa. Tekoälyn kansainvälisistä säännöistä vasta keskustellaan. EU on regulaatiossa jo pitkällä. Trump sen sijaan vastustaa sääntelyä. Selvää on, että tekoälyn sääntely muuttuu, mutta vielä on avoin kysymys, miten.
Miten tekoäly tukee pääomasijoittajan toimintaa? Siitä on hyötyä sijoituskohteiden löytämisessä ja niiden analysoimisessa. Due Diligenceen tekoäly tuo helpotusta, mutta se ei ole mullistanut prosessia, sillä ihmisten kanssa keskustelua sille ei voi ulkoistaa. Kaiken kaikkiaan tekoäly on hyvä sparrauskumppani, josta on merkittävästi hyötyä esimerkiksi portfolioyritysten hallitustyössä.
Lopuksi KPMG:n Heidi Rantanen käsitteli puheenvuorossaan disruptioriskejä ja niiden vaikutuksia yritysten arvonmääritykseen. Tekoälyssä on kyse pitkäaikaisesta rakennemuutoksesta. Arvonmääritys perustuu yrityksen tuleviin kassavirtoihin, joten tekoälyn riskit ja mahdollisuudet on tuotava kassavirtaennusteisiin. Kiteytettynä arvonmäärityksen kannalta merkitsevää on, miten tekoäly vaikuttaa yrityksen kilpailuetuun ja kykyyn tuottaa kassavirtaa.
Tilaisuuden esitysmateriaali on DIFin jäsenten ladattavissa jäsensivuilla (edellyttää kirjautumisen).
Kalle Nurminen
Andreas Holmberg
Heidi Rantanen
