DIF-jäsenwebinaarissa 21.1.2026 kuultiin geopolitiikan ajankohtaiskatsaus, kun puhujana oli Miltton USA:n toimitusjohtaja Kristiina Helenius.

Tilaisuus käynnisti samalla DIFin ensimmäisen kvartaalin teeman, joka on Hallitus ja geopolitiikka.

Webinaari aloitettiin pohtimalla, miten Trumpin toista kautta ja sen mukanaan tuomia tapahtumia ei osattu nähdä ennalta. Järjellä ajateltuna Trumpin poliittisen uran olisi pitänyt päättyä Capitolin valtaukseen tammikuussa 2021. Toisin kuitenkin kävi ja Trump palasi Valkoiseen taloon hyvin valmistautuneena.

Syy siihen, miksi parhaat asiantuntijatkaan eivät osanneet ennalta nähdä näitä tapahtumia, joita nyt todistamme, on se, että olemme tottuneet sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen. On erittäin vaikeaa kääntää ajatuksia toiseen asentoon ja mielessään luopua maailmanjärjestyksestä, jota ei enää ole. Toinen selittävä syy on se, että on hyvin vaikea ymmärtää, miksi kukaan sabotoisi itseään sillä tavalla kuin Trump ja Yhdysvallat nyt tekevät. Miksi kukaan lähtisi tuhoamaan järjestelmää, joka on taannut kaiken sen vaurauden ja globaalin vaikutusvallan, joka Yhdysvalloilla on?

Viime vuosi Yhdysvalloissa oli sisäpolitiikan kaaosta. Tänä vuonna kaaos on tuotu maailmannäyttämölle. Ja tässä asetelmassa Euroopan unioni on ikään kuin demokraattipuolueen asemassa suhteessa Trumpin hallintoon. Mutta miten suhtautua hallitsijaan, joka ei noudata mitään sääntöjä? Myötäilemällä ja odottamalla, että valta vaihtuu? Vai panemalla kovan kovaa vastaan?

Alkuvuoden ajan koko muu maailma on alkanut asemoitua uudelleen suhteessa Yhdysvaltoihin aikeenaan irtautua siitä tai vähintäänkin ottaa etäisyyttä. Kumppaneita etsitään nyt muualta. Moni maa kuitenkin myös katsoo tilaisuutensa tulleen, kun valtaa jaetaankin yhtäkkiä sen perustella, löytyykö maaperästä suurvallan tarvitsemia mineraaleja.

Yhdysvalloissa käydään välivaalit marraskuussa. Niiden tulos osoittaa, tapahtuuko Yhdysvaltain politiikassa korjausliike. Yhdysvallat on kapitalistinen ja dynaaminen maa, joka tarvittaessa heilahtaa nopeastikin toiseen suuntaan luoden nahkansa uudelleen.

Kiina vs. USA

Tämän vuosisadan merkittävimpänä maailmanjärjestystä ohjaavana suhteena voi pitää Kiinan ja Yhdysvaltojen kilpailua. Se selittää valtaosaa kehityskuluista jollain tasolla. Kahden suurvallan kilpailuasetelman arvioimiseksi Helenius nostaa esiin viisi indikaattoria:

1. Kenellä on teknologinen kärki?
2. Kenellä on hallussaan strategiset resurssit, erityisesti mineraalit?
3. Kuinka dollarin asema kehittyy?
4. Ketä globaali etelä ihailee ja kuuntelee?
5. Kuka johtaa vihreää siirtymää?

Supervalta-aseman ratkaisee etenkin kilpailu uusista teknologioista. Nousevien teknologioiden kehittämiseen taas tarvitaan mineraaleja. Sen vuoksi juuri mineraaleista on tullut keskeinen maailman uudelleenjärjestäytymistä ohjaava tekijä. Kiina on tässä kilpailussa edellä. Sillä on johtoasema suurimassa osassa nousevista teknologioista ja se hallitsee myös harvinaisten maametallien markkinoita.

Webinaarin tallenne ja esitysmateriaali löytyvät jäsensivuilta (edellyttää kirjautumisen).

Lue myös Kristiina Heleniuksen ja Mika Hentusen blogikirjoitus Supervaltakilpailu: Kumpi on niskan päällä – ja mistä sen tietää?