Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin järjestämä DIF-lounas 20.1.2026 tarjosi eväitä tulevalle yhtiökokouskaudelle. Osakas Pauliina Tenhunen avasi tilaisuuden ja kertoi tulevan yhtiökokouskauden ajankohtaisista teemoista.
Yhtiökokouksen voi pitää kolmella eri tavalla: perinteisenä läsnäkokouksena tai yhtiöjärjestyksen salliessa etäkokouksena tai hybridikokouksena. Kaikissa kokousmalleissa hallitus voi tarjota täydentäviä osallistumistapoja. Vuonna 2025 suosituin kokousmalli on perinteinen kokous, jota oli mahdollisuus seurata verkkolähetyksenä.
Viime vuosina yleistyneitä käytäntöjä ovat ennakkoäänestykset ja mahdollisuus esittää kysymyksiä etukäteen.
Kevään yhtiökokouksissa naisten osuus valituista hallituksen jäsenistä oletetusti kasvaa, kun yhtiöt pyrkivät täyttämään niin sanotun kiintiödirektiivin vaatimukset. Sukupuolten tasapuolinen edustus hallituksissa on saavutettava 30.6.2026 mennessä.
Puhuttavia teemoja ovat odotetusti palkitseminen ja suunnatut annit, jotka herättävät eniten kommentteja, kysymyksiä ja vastustusta. Lisäksi pohdinnassa on kestävyysraportoinnin toteutus jatkossa. Nouseva ilmiö on myös osakasaktivismi, joka voi ilmetä erilaisina vaikuttamisen tapoina, esimerkiksi osakkaiden aloitteina asialistalle otettaviksi asioiksi.
Paneelikeskustelussa omistajien odotuksia yhtiökokouskaudelle VNK:n omistajaohjauksen Maija Strandberg, Ilmarisen Mikko Mursula sekä Oras Investin Markus Melkko. Keskustelun moderaattorina toimi Teresa Kauppila.
Aluksi pohdittiin hyvän yhtiökokouksen ominaisuuksia. Hyvä yhtiökokous on sujuva. Hyvässä yhtiökokouksessa otetaan huomioon, että paikalla on erilaisia osakkeenomistajia, joiden tietotaso vaihtelee. Tähän vastataan hyvällä ja informatiivisella toimitusjohtajan katsauksella. Yhtiökokous on myös aina pieni pr-tapahtuma, jossa osakkeenomistajien viihtyminen on tärkeää.
Kysymys siitä, pitäisikö hallitus valita yhtiökokouksessa kokonaisuutena vai yksi jäsen kerrallaan ei jakanut panelisteja. Kaikki olivat sen kannalla, että valinta kokonaisuutena on parempi vaihtoehto. Tätä puoltaa se, että nimitystoimikunnat pohtivat hallituksen kokoonpanoa nimenomaan kokonaisuutena.
Paneeli keskusteli myös siitä, miten suomalaisten yritysten kasvu saataisiin käyntiin. Omistajien on ainakin kysyttävä itseltään, huomioiko omistajastrategia kasvun. Mikä on toivottu kasvun taso ja toisaalta hyväksytty riskitaso? Kasvun elementit on myös sisällytettävä johdon palkitsemiseen.
Lisäksi keskusteltiin muun muassa hallituksen palkitsemisesta, kestävyysraportoinnin roolista jatkossa, varojenjaosta ja hallituksen diversiteetistä.
