DIFin alkuvuosi on sujunut vauhdikkaasti geopolitiikan, kestävän tulevaisuuden ja tekoälyn merkeissä. Nämä teemat näkyvät vahvasti myös tässä lehdessä. Keskusteluissa on aina ollut taustalla hallituksen rooli yrityksen kasvussa ja arvonluonnissa. Usein on mainittu rohkeuden puute.
Kaikki tämä kulminoitui DIFin vierailulla Ukrainan suurlähetystöön, jossa suurlähettiläs Mykhailo Vydoinyk kertoi Ukrainan tilanteesta. Sotatilanteen lisäksi kuulimme ja keskustelimme Ukrainan jälleenrakennuksesta, joka on täydessä käynnissä. Infraa tehdään ja korjataan, samoin rakennuksia. Karpaateilla on jopa rakenteilla suuri ympärivuotinen lomakeskus miljardiluokan projektilla.
Ukrainan jälleenrakentamisessa on aktiivisesti mukana esimerkiksi saksalaisia ja amerikkalaisia yrityksiä. Toki suomalaisiakin yrityksiä on mukana, mutta ei yhtä aktiivisesti. Suomessa taitaa olla ajatuksena, että liiketoimintamahdollisuudet tulevat, kun sota loppuu. Jälleenrakentaminen tapahtuu kuitenkin nyt ja epäilemättä jatkuu pitkään.
Suomessa taitaa olla ajatuksena, että liiketoimintamahdollisuudet tulevat, kun sota loppuu.
Sodan loputtua markkinoita saattaa olla vaikea alkaa tunnustella tuloksellisesti, kun muut ovat olleet paikan päällä jo pitkään. Suomalaisyrityksen kommentti saattaa nyt olla, ettei sinne voi lähettää ihmisiä. Rohkeutta ja asioista selonottamista tarvitaan nyt, tai mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.
Kestävyysasioissa terminologia on saattanut muuttua, hankkeet eivät niinkään. Jos ennen puhuttiin vastuullisuudesta, kestävyydestä tai vihreydestä, nyt puhdas tuntuu olevan suosiossa oleva sana. Yhtä kaikki, hankkeet ovat käynnissä meillä ja muualla. EU tarjoaa hankkeille rahoitusta, mutta suomalaisyritykset eivät sitä ole sankoin joukoin hakeneet. Tässä menetetään mahdollisuuksia ja annetaan tasoitusta muille EU-maille.
Kasvu vaatii rohkeutta ja laajakatseisuutta. Hallitusten osaamiseen kohdistuu ennennäkemättömät odotukset ja paineet.
Haasteet liittyvät nyt erityisesti tekoälyyn. Niin tekoäly kuin kybertuvallisuus koskevat kaikkia yrityksiä. Kysymys onkin, onko hallituksella riittävää osaamista ja kiinnostusta asiaan. Yrityksen tilannetta ja toimivan johdon osaamista voi havainnoida peruskysymyksillä. Mitä tekoälyä käytämme? Miten tekoälyn käyttö on dokumentoitu? Käytetäänkö tekoälyä EU:n tekoälyasetuksen mukaisiin korkeariskisiin kohteisiin? Miten tekoälyn käytön asianmukaisuus auditoidaan? Peruskysymysten jälkeen päästään varsinaiseen asiaan: miten tekoäly edistää yrityksen liiketoimintaa ja pitkän aikavälin arvonluontia.
Teksti on Boardview 1/2016 -lehden pääkirjoitus.
Lisää asiaa samoista aiheista
Tutustu kirjoittajaan
