Vaikka osakasaktivismi on Suomessa vielä harvinaista, on hallitusten syytä laatia toimintasuunnitelma sen varalta, että omistajaksi ilmestyy aktivistisijoittaja vaatimuksineen.
 

Osakasaktivismi eli ”shareholder activism” on Suomessa ollut toistaiseksi harvinaista verrattuna Länsi-Eurooppaan tai jopa Ruotsiin. Eräät suomalaiset institutionaaliset osakkeenomistajat, muun muassa eläkevakuutusyhtiöt ja jopa Suomen valtio, ovat tosin aika ajoin ottaneet näkyvämmän roolin yhtiökokouksissa.

Suurimmat osakkeenomistajat osallistuvat listayhtiöiden hallituksen valintaan nimitystoimikuntien kautta. Näiden osakkeenomistajien kohdalla ei voida kuitenkaan puhua varsinaisista aktivistisijoittajista. Syitä näkyvien aktivistikampanjojen puuttumiseen ovat oletettavasti toimiva ja sijoittajaystävällinen yhtiölainsäädäntö ja hallinnointikoodisto sekä yrityskulttuuri, jossa korostuu vastuullisuus ja konfliktien välttäminen.

Mikä on aktivistisijoittaja?

Aktivistisijoittaja hankkii usein pienen mutta riittävän merkittävän omistusosuuden listayhtiössä ja pyrkii vaikuttamaan yhtiön strategiaan, johtoon, osinkopolitiikkaan, ESG-toimintatapoihin tai yhtiörakenteeseen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi toimitusjohtajan tai hallituksen kokoonpanon vaihtaminen, johdon palkitsemisehtojen muutos tai ydinliiketoimintaan kuulumattomien osien myynti. Julkisissa ostotarjouksissa aktivistisijoittaja voi pyrkiä toimimaan siten, että tarjouksentekijä joutuisi korottamaan tarjottua kauppahintaa. Aktivistisijoittaja pyrkii luomaan painetta yksityisesti suoraan hallitukseen tai muiden osakkeenomistajien tai avoimen vaikuttamiskampanjan kautta.

Aktivistisijoittajien toimintatavat voidaan jakaa kahteen pääryhmään:

1. Taloudellista hyötyä tavoittelevat aktivistisijoittajat: Heidän tavoitteenansa on kasvattaa listayhtiön ja siten oman sijoituksensa arvoa vaatimalla esimerkiksi yhtiön johdon vaihtoa tai omaisuuden myyntiä.
2. Poliittisin motiivein toimivat aktivistisijoittajat: He pyrkivät edistämään arvolähtöisiä tavoitteita, kuten ilmastoystävällisempiä toimintatapoja.

Tunnettuja aktivistisijoittajia ovat muun muassa yhdysvaltalaiset Carl Icahn ja Elliot Management sekä ruotsalainen Cevian Capital. Viime aikoina uutisotsikoihin ovat nousseet esimerkiksi Elliot Managementin kampanja BP:ssä ja Cevianin vaatimukset Ericssonissa.

Valmistautuminen aktivistisijoittajiin

Vaikka osakasaktivismi on Suomessa ollut harvinaista, suomalaisten listayhtiöiden hallitusten on syytä varautua siihen. Aktivistisijoittajan tunnistaminen voi olla haastavaa erityisesti hallintarekisterin takia. Siten voi tulla yllätyksenä, kun aktivistisijoittaja ottaa yhteyttä hallitukseen tai aloittaa julkisen kampanjan. Hallituksen tulisikin pyrkiä tunnistamaan ennakolta osakasaktivismille altistavat tilanteet, kuten osakekurssin heikko kehitys tai liiketoiminta-alueiden kannattavuusongelmat. Myös tarkkailemalla aktivistien toimintaa ulkomaisissa verrokkiyhtiöissä voi saada käsityksen siitä, millaisella agendalla aktivisti saattaa lähestyä.

Hallituksen tulisi pyrkiä tunnistamaan osakasaktivismille altistavat tilanteet, kuten osakekurssin heikko kehitys tai liiketoiminta-alueiden kannattavuusongelmat.

Suomalaisia listayhtiöitä aktivisti oletetusti lähestyy ottamalla suoraan yhteyttä hallitukseen julkisen kampanjan sijasta. Tämä antaa hallitukselle paremman mahdollisuuden keskustella aktivistin kanssa ilman julkisuuden aiheuttamaa lisäpainetta. Aktivistisijoittaja voi ajoittaa yhteydenottonsa siihen, kun varsinainen yhtiökokous alkaa lähestyä. Osakkeenomistajana aktivistilla on osakeyhtiölain mukaan oikeus saada yhtiökokouksen käsiteltäväksi ajamansa asia, kunhan asia kuuluu yhtiökokouksen päätösvaltaan. Tätä on vaadittava viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsua.

Toimintasuunnitelma hallitukselle

1. Ennakointi ja seuranta
   • Vahva strategia ja sijoittajaviestintä
   • Tunnista osakasaktivismille altistavat tilanteet ja arvioi mahdollisia aktivististrategioita
   • Seuraa osakeomistuksia, sekä suoria että hallintarekisteröityjä
2. Kommunikaatio ja yhteistyö
   • Luo keskusteluyhteys aktivistin kanssa nopeasti ja pyri ymmärtämään tämän tavoitteet
   • Kommunikoi osakkeenomistajien ja sidosryhmien kanssa johdonmukaisesti
3. Toiminta aktivistin ilmaantuessa
   • Pidättäydy lupaamasta mitään, antamasta julkistamatonta tietoa tai kommentoimasta julkaisematonta tietoa
   • Ole valmis keskustelemaan rakentavasti aktivistin kanssa
   • Aktivoidu tarvittaessa mediassa vastauksena aktivistin kampanjaan
4. Toimintasuunnitelma
   • Laadi valmiiksi kirjallinen toimintasuunnitelma ja ohjeistus hallitukselle ja johdolle
   • Konsultoi neuvonantajia ennakolta

Suomalaiset listayhtiöt voivat kohdata aktivistisijoittajia yhä useammin tulevaisuudessa. Valmistautuminen ja proaktiivinen toiminta ovat avainasemassa, jotta hallitus voi toimia tehokkaasti, kaikkien osakkeenomistajien ja yhtiön edun mukaisesti.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Boardview 1/2025 -lehdessä.