Luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi välttämätön kestävyysmurros tuo mittavia muutoksia myös yrityksille. Muutoksiin on syytä varautua transitiosuunnitelmalla.
Luonnonvarojen ylikulutus on yksi keskeisimpiä syitä koko planeettaamme ravisteleville kriiseille: luontokadolle ja ilmastonmuutokselle. Kulutuksemme ylittää kestävyyden rajat moninkertaisesti, ja nykyisellä kulutustasolla tarvittaisiin 1,7 maapalloa tuottamaan käyttämämme luonnonvarat. Suomessa kulutus on vielä huomattavasti korkeammalla tasolla: me ylitämme kestävän kulutuksen tason noin nelinkertaisesti. Sekä markkinoiden että politiikan onkin liikuttava ripeästi kohti yhden maapallon rajoihin mahtuvaa kulutustasoa. Onneksi tämä liike on jo alkanut.
Konkreettinen esimerkki maailmanlaajuisesta halusta rakentaa kestävää hyvinvointia on viime joulukuussa solmittu YK:n luontosopimus (Kunming-Montreal Biodiversity Framework), jonka tavoitteiden saavuttamisen takarajaksi on asetettu vuosi 2030. Sopimukseen on kirjattu tavoite myös ylikulutuksen taittamisesta oikeudenmukaisella tavalla. Se tarkoittaa luonnonvarojen kulutuksen puolittamista pikaisella aikataululla.
Luit oikein. Puolittamista.
Puolittaminenkin tosin koskee globaalia tasoa, sillä Suomen kaltaisissa korkeamman kulutuksen OECD-maissa luonnonvarojen kulutuksen vähennystarve on WWF:n tuoreen raportin mukaan keskimäärin yli 70 prosenttia.
Kaikki liiketoiminta – myös palvelut – on riippuvaista luonnonvaroista. Kun käytettävissä olevia luonnonvaroja on yli puolet vähemmän, yritysten on kyettävä vähintään tuplaamaan tuottamansa arvonlisä per käytetty luonnonvarayksikkö, jotta liikevaihto ei laskisi. Ylikulutusta tukevien ja siihen johtavien rakenteiden purkamisen myötä myös liiketoimintaympäristö tulee muuttumaan. Jos yritykset aikovat selvitä luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemisen kannalta välttämättömästä kestävyysmurroksesta, niiden on viimeistään nyt reagoitava sen vaikutuksiin strategioissaan ja liiketoimintamalleissaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa toimivan transitiosuunnitelman rakentamista.
Ne yritykset, jotka ymmärtävät valmistautua muutokseen tai jopa johtaa sitä, ovat todennäköisesti myös niitä, joilla on tulevaisuudessa parhaat edellytykset menestyä. Toisaalta ne, jotka jatkavat toiminnan kehittämistä ja tekevät esimerkiksi investointisuunnitelmia olettaen luonnonvarojen ylikulutuksen jatkuvan entiseen tapaan, tulevat jäämään kilpailijoiden jalkoihin.
Liiketoiminnan arjessa kestävyysmurroksen mukanaan tuomat muutokset näkyvät jo muun muassa uusina raportointivaatimuksina. Kesällä vahvistetut EU:n yritysvastuuraportoinnin standardit (CSRD ESRS E4-1) esittävät raportoitavaksi transitiosuunnitelman siitä, miten yritys on valmistautunut sovittamaan liiketoimintamallinsa ja strategiansa yhden maapallon rajoihin. Samaan kysymykseen vaativat vastauksia yhä voimakkaammin myös omistajat, rahoittajat ja asiakkaat.
Kestävän hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvittava massiivinen muutos ei tule tapahtumaan yhdessä yössä. Samalla on selvää, ettei aikaa ole hukattavaksi. YK:n luontosopimuksen lisäksi monien muidenkin ilmasto- ja luontotavoitteiden määräaika koittaa jo seitsemän vuoden kuluttua.
Kestävyysmurros ja sen vaikutukset liiketoimintaan on viimeistään nyt nostettava pöydälle myös hallitustyössä, ja esimerkiksi investointeja ohjattava välittömästi yhden maapallon mukaisiksi.
Jokaisella toimialalla etevimmät ja strategisesti viisaimmat toimijat ovat jo liikkeellä. Missä vaiheessa sinun yrityksesi on?
