Brysselissä sulatellaan edelleen Britannian kansanäänestyksen tulosta. Päätöksen kielteiset talousvaikutukset tulevat heijastumaan Suomeen asti, mutta erityisesti ne tuntuvat Britanniassa. Sillä kun talouskasvu kariutuu, se heijastuu julkiseen talouteen ja sitä kautta tavalliseen kansaan.
Brittien päätöstä pitää kunnioittaa. Demokratia ei ole väärässä, mutta sen tuottamat päätökset ovat toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän fiksuja. Ihmisillä oli erilaisia syitä äänestää EU-eron puolesta. Osa vastusti globalisaatiota ja sen tuomaa epävarmuutta ja töiden menetystä. Toisilla taustalla oli periaatteellinen vastustus ylikansallisia instituutioita ja rakenteita kohtaan. Valitettavasti myös osa äänesti harhaanjohtavan kampanjoinnin perusteella, surullisenkuuluisan bussimainoksen innoittamana. Oli äänestyksen peruste mikä tahansa, kansanäänestyksen tulosta tulee kunnioittaa.
Kansanäänestyksen tulosta tulee kunnioittaa.
On tärkeää ryhtyä nopeisiin neuvotteluihin, jotta taloustilanne ja markkinat saadaan rauhoitettua. Pahinta eurooppalaisten ihmisten kannalta on jäädä paikoilleen seisomaan ja jättää ongelmat ratkaisematta. EU:n puolelta on kuitenkin myös jätettävä tilaa peruutusaskeliin. Jos britit haluavat jossain vaiheessa pyörtää päätöksensä, sen on oltava mahdollista. EU ei heitä ketään ulos pakolla.
Brittien lähtö ei ole EU:n loppu. Mutta muutos luo tarpeen uudistua.
Eurooppa on suurien haasteiden edessä. Jos näitä haasteita tarkastelee lähemmin, käy kuitenkin selväksi, että niiden vastaamiseen tarvitaan väistämättä yhteistyötä. Ei Suomi, ei Saksa eikä Iso-Britannia yksin pysty ratkaisemaan pakolaiskriisiä. Nykymaailmassa ei ole mahdollista vain sulkea rajoja ja toivoa parasta. Kuuluminen maailman suurimpaan sisämarkkina-alueeseen on merkittävä taloudellinen etu kaikille EU-jäsenmaille – myös briteille.
Sisämarkkinoiden toimintaa voidaan parantaa vain yhdessä. Yksi tulevaisuuden kasvun merkittävimmistä lähteistä on digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Tämä oli yksi Junckerin johtaman Euroopan komission päätavoitteista. On arvioitu, että tehokkaat EU:n laajuiset digimarkkinat voisivat tuoda mukanaan jopa 4 % kasvun EU:n bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä.
Me voimme vaikuttaa siihen, miten digimarkkinoita saataisiin turvallisemmaksi, paremmaksi ja miten niistä saataisiin meille eurooppalainen kilpailuvaltti. Me eurooppalaiset pärjäämme vain innovaatioilla, osaamisella, älyllä ja sivistyksellä. Laadukkaalla koulutuksella meillä on tähän mahdollisuus, mutta miksi emme ole globaalissa etulinjassa kehittämässä pilvipalveluita tai tiedonjakoa? Esteitä on monia. Yhä edelleen toimimme kansallisesti erilaisten käytäntöjen, prosessien, säädösten ja tuotteiden pohjalta.
Digitaalisista palveluista esille voidaan ottaa vaikkapa e-terveys: ihmiset ikääntyvät väistämättä ja tarvitsevat palveluita – sähköisen terveydenhuollon kehittämisen kautta voimme viedä palvelut yhä enenevässä määrin lähelle hoitoa kaipaavaa ihmistä ja puuttua sairauksiin nopeammin ja tehokkaammin täsmähoidolla. Terveydenhuollon alalla big data mahdollistaisi muun muassa parhaiden käytäntöjen poimimisen hoito- ja palvelualalta, lääkkeiden haittavaikutuksien paremman kartoittamisen tai vaikka vinkkipalvelun kansalaisille siitä, miten pitää kuntoaan paremmin yllä.
Digitaalisten palveluiden ja sovellusten todellisen potentiaalin toteutuminen tarvitsee yhteistä EU-lainsäädäntöä. Jos sääntöjä sorvataan 28 (tai tulevaisuudessa mahdollisesti 27) jäsenmaassa erikseen, luo se vain uusille, innovatiivisille yrityksille hallinnollista taakkaa ja pilkkoo markkina-alueen potentiaaliaan pienemmäksi. Yhdessä toimiminen on edelleen meidän kaikkien, niin brittien kuin suomalaistenkin, etu.
