Koronapandemian aiheuttama epävarmuus on jälleen voimistunut, kun tartuntojen määrät ovat kasvaneet. Koska monet suuryritykset poistivat tulosohjeistuksensa kriisin alussa, on niiden näkymissä ollut paljon arvailtavaa. Nyt käynnistyvä tuloskausi tuo suuntaviivoja loppuvuodelle, mutta täysin sumu ei vieläkään hälvene.
Kiihtyvä koronapandemia on uhka niin terveydellemme kuin taloudellemme. Osasimme odottaa toista aaltoa syksylle, ja kolmannen kvartaalin aikana tilanne kehittyikin huonompaan suuntaan. Epävarmuus on jälleen lisääntynyt, kun virustartunnat ovat kasvussa eri puolilla maata.
Vaikka elämme erittäin vaikeaa aikaa, on suuryritysten tilanteessa edelleen paljon hyvää ja vakaata. Esimerkiksi niiden pääomitus- ja rahoitustilanne on suurimmalta osin vahva, mikä tuo vakautta kriisin keskelle. Korona-aikana suuryritykset ovat pärjänneet pääasiassa aiemmilla tai keväällä rakennetuilla puskureilla, mutta syksyllä lisälikviditeettiä ei ole kerätty enää samaan tapaan.
Korona-aikana suuryritykset ovat pärjänneet pääasiassa aiemmilla tai keväällä rakennetuilla puskureilla.
Epävarmuus heijastuu useille toimialoille. Esimerkiksi konepajoilta odotetaan tuloskaudella tietoa kolmannen kvartaalin aikana tulleista uusista tilauksista. Tähän asti niiden toiminta on pyörinyt vanhan tilauskannan turvin, mutta jos tilauskirjat eivät ole syksyn mittaa täyttyneet, tullaan liikevaihdoissa näkemään loppuvuodesta lähtien selvempää supistumista.
Kuluttaja-aloilla puolestaan tilanne näyttää isossa kuvassa kohtuulliselta. Kesällä kulutus lähti hyvään nousuun, mutta pandemiatilanteen synkentyessä vaikuttaa siltä, että tilanne ei tule säilymään yhtä vahvana. Näin ollen on uhkana, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi.
Vientivetoiseen Suomeen vaikuttaa tietenkin myös se, miten pandemia aaltoilee maailmalla ja miten muut markkinat kriisistä elpyvät. Esimerkiksi Kiinassa teollisuus on elpynyt valtiojohtoisesti nopeasti ja tilanne on tällä hetkellä vahva. Tämä tukee luonnollisesti myös suomalaisia yhtiöitä.
Vientivetoiseen Suomeen vaikuttaa tietenkin myös se, miten pandemia aaltoilee maailmalla.
Yhdysvaltojen siirryttyä koronapandemian seurauksena Euroopan seuraksi nollakorkomaailmaan, on euro vahvistunut suhteessa dollariin. Tämä taas heikentää suomalaisten yritysten asemaa amerikkalaisiin kilpailijoihin verrattuna. Jo valmiiksi epävarmaa tulevaisuutta voivat osaltaan keinuttaa myös tulevat maailmanpoliittiset tapahtumat, Yhdysvaltain presidentinvaalit ja Brexit.
Koronavirus sumentaa talouden ja suuryritysten näkymiä, sillä epävarmuuden lisääntyminen hidastaa talouden aktiviteettia. Pitkittyneen epävarmuuden lisäksi merkittävänä uhkana ovat suuryritysten vähäiset investoinnit, sillä uusia hankkeita näyttää käynnistyvän nyt vain vähän. Epävarmassa tilanteessa investointi-, kehitys- ja myyntihankkeiden käynnistäminen on haastavaa, ja toiminta etätyöympäristössä tekee siitä vieläkin haastavampaa. Vahvistuneista kysyntänäkymistä huolimatta onkin riskinä, että investoinnit käynnistyvät kunnolla vasta koronatilanteen hellittäessä.
Suomen talouden kehitys vuoden toisen kvartaalin aikana oli koko euroalueen paras, ja kolmannen kvartaalin luvut ovat epäilemättä paremmat.
Kevääseen verrattuna tilannetta helpottaa se, että valtioiden ja yhtiöiden kyvykkyys hallita koronatilannetta on parantunut huomattavasti. Suomen talouden kehitys vuoden toisen kvartaalin aikana oli koko euroalueen paras, ja kolmannen kvartaalin luvut ovat epäilemättä paremmat.
OP:n perinteisessä suuryritystutkimuksessa olemme syksyn aikana haastatelleet yhtiöiden johtajia siitä, miten he näkevät koronakriisin vaikuttavan talouteen ja millaisia markkinanäkymiä eri toimialoilla on. Odotan vastauksia mielenkiinnolla, sillä ne tulevat antamaan suuntaa siitä, miten suuryritykset varautuvat yhä epävarmoina säilyviin aikoihin.
Elpymisen alkuvaiheen jälkeen odotettavissa on talouden hitaampaa elpymistä, sillä koronapandemia rajoittaa edelleen kysyntää ja tarjontaa. Tärkeintä niin ihmisille, yrityksille kuin taloudelle on se, että pandemiatilanne ja viruksen leviäminen saadaan pidettyä hallinnassa ja elinkeinoelämän rattaat pyörimässä. Vaikka horisontti ei vielä näy edessä kirkkaana ja syyspuhureiden lisäksi matkan varrella voi nousta myrskyjäkin, selviämme tästä yhdessä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu OP Median sivuilla 14.10.2020.
