Sillä on eroa, istuuko ranskalaisen, englantilaisen vai ruotsalaisen yrityksen hallituksessa. Tai jos on suomalaisen yrityksen luxemburgilaisen tytäryhtiön hallituksen jäsen, työssä pitää huomioida sekä paikallinen lainsäädäntö että emoyhtiön käytännöt. The European Confederation of Directors Associations järjesti maaliskuussa kaksipäiväisen koulutuksen, jossa näitä asioita selvitettiin.
DIF:n jäsenet ovat antaneet alkuvuoden jäsenkyselyssä palautetta, että kansainvälisistä hallituskäytännöistä ei saada tarpeeksi tietoa. Olen ecoDan Communication Committeen jäsen lokakuusta 2016 lähtien ja edustan siinä DIF:ä. Tarkoitukseni on tämän vuoden aikana lisätä tiedotusta sekä Suomesta ecoDaan että ecoDasta DIF:n jäsenille.
EcoDa on eurooppalaisten hallitustyötä tekevien jäsenjärjestöjen kattojärjestö, joka edistää hyvää hallintoa euroopplalaisissa yrityksissä ja pyrkii vaikuttamaan muun muassa sääntelyyn Euroopassa. Osallistuin ecoDan kaksipäiväiseen koulutukseen 7.–8.3.2017 Brysselissä DIF:n viestintäsuunnittelijan ominaisuudessa.
Oli mukavaa tutustua muihin hallitustyöstä kiinnostuneisiin ihmisiin ja jännittävää huomata, kuinka paljon hallitustyön käytännöt Euroopassa edelleen vaihtelevat. Vaikka maailma globalisoituu ja yhteistyötä tehdään maantieteellisten rajojen yli, käytännöt ja kulttuurit eroavat yhä maanosan sisälläkin.
Minkämaalaisen yrityksen hallituksessa itse haluaisit vaikuttaa?
Rakenteet ja omistussuhteet eroavat
Yksi merkittävimmistä eroista lienee hallitusten kokoonpano ja hallitustyön rakenne yrityksissä. Briteissä toimitusjohtaja on lähes pääsääntöisesti hallituksen jäsen, Pohjoismaissa harvemmin. Pohjoismainen hallintokoodi suosittelee, että toimitusjohtaja ei ainakaan olisi puheenjohtaja. Pohjoismaissa käytäntönä on usein, että hallitus on erillinen elin, jolle toimitusjohtaja raportoi. Edistyneissä yrityksissä hallitus tapaa silti muutakin johtoa.
Useissa muissa maissa on erikseen niin sanottu hallintoneuvosto (Supervisory Board), joka vastaa Corporate Governance -asioista. Hallintoneuvosto kuuluu muun muassa saksalaiseen two tier tai dual board -systeemiin. Se on hallituksen yläpuolella oleva elin. Hallitustyön rakenteiden eroavaisuus jakaa vahvasti ihmisten mielipiteitä, eikä selkeää vastausta kummankaan järjestelmän paremmuudesta meinaa saada keneltäkään.
Toinen huomattava ero hallitustyön käytännöissä on omistajien – ja erityisesti yhden pääomistajan – vaikutusvalta yrityksen päätöksenteossa. Tämäkin näkyy erityisesti pohjoismaisessa hallintomallissa. Monilla pohjoismaisilla pörssiyhtiöillä on yksi merkittävä äänivaltaa käyttävä omistaja. Se voi olla yrityksen perustanut perhe tai suku, valtionyhtiö tai institutionaalinen sijoittaja kuten eläkerahasto. Muissa Euroopan maissa omistukset ovat yleensä jakautuneet laajemmin. Tästä koulutuksessa oli puhumassa ruotsalainen Per Ekvall, joka on muun muassa ecoDan Policy-valiokunnan jäsen ja Ruotsin Corporate Governance Boardin jäsen.
Hallituksen päätehtävä on varmistaa yrityksen menestys.
Samaa työtä kaikkialla
Eri maiden hallitustyön eroista ja yhtäläisyyksistä kertoi oman kokemuksensa pohjalta ranskalainen Victoire de Margerie, joka on työskennellyt lukuisten eurooppalaisten yritysten hallituksissa, myös Outokummussa juuri ennen finanssikriisiä. Hän kiitteli Suomen sovittelevaa ilmapiiriä, jossa työntekijät ovat tarpeen tullen yhteistyökykyisiä yrityksen menestyksen takaamiseksi.
Margerien pääviesti oli se, että hallitustyö on lopulta kaikkialla samaa. Hallituksen päätehtävä on varmistaa yrityksen menestys ja kantaa vastuu sen toiminnan laillisuudesta. Joka maassa on oleellista noudattaa kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä. Kysymys eroista ei hänen mielestään ole niinkään, mitä hallituksen työ on vaan, miten sitä tehdään.
Mielenkiintoisia eroja löytyy hallitusten sukupuolijakaumista ja suhtautumisesta kiintiöihin. Italialainen Alessandra Stabilini vastasi sarkastisesti kysymykseen, millaista naisena on tehdä hallitustyötä italialaisissa yrityksissä: ”It’s a lot of fun!” Hän kertoo, että suhtautuminen naisiin on vielä perin vanhanaikaista, mutta tilanne on muuttumassa ja yhä enemmän varsinkin korkeasti koulutetut naiset – lakimiehet, ekonomit, professorit – pääsevät hallitustehtäviin.
Henkilöstöedustus jakaa eurooppalaista hallitustyön kenttää. Koulutustilaisuuteen oli osallistunut myös henkilöitä, joilla ei vielä ole hallitustyön kokemusta, mutta joilla on kiinnostusta siihen nimenomaan henkilöstön edustajana Ranskassa.
Hallitustyön yhteiskunnallinen merkitys kasvaa.
Hyvä peruspaketti
Vaikka en itse ole hallitustyön ammattilainen, pidin koulutusta erittäin antoisana. On mielenkiintoista seurata, kuinka yritysten hallitustyön yhteiskunnallinen merkitys kasvaa ja kuinka paljon osaamista tehtävässä vaaditaan.
Kaksipäiväiseen sessioon oli saatu mahtumaan edellä mainittujen puheenvuorojen lisäksi tietoiskuja hallitustyön osaajien markkinoista ja hallituspaikkojen välityksestä Euroopassa, koulutus- ja osaamisvaatimuksista sekä hallitusvastuun kantajien vakuutuksista ja mahdollisista taloudellisista riskeistä.
Lisäksi käsiteltiin liiketoimintaetiikkaa tulevana megatrendinä, Euroopan komission sääntelyuudistuksia sekä tehtiin ryhmätyönä hallituksen strateginen linjaus tosielämän tilanteesta.
Koulutuksen lopuksi osallistujilta kysyttiin, minkämaalaisen yrityksen hallituksessa itse haluaisi vaikuttaa. Olisiko pohjoismaalaisena naisena liian rohkeaa sanoa, että italialaisen? Jos se kerran on hauskaa…
Minna Rajainmäki
Viestintäsuunnittelija
Directors’ Institute Finland
