”Wealth without workers, workers without wealth.” Digitaalinen vallankumous muuttaa paitsi liiketoimintamalleja myös työvoimamarkkinoita. Aihetta käsitteli The Economistin viime lokakuun numero muun muassa tällaisella otsikolla.
Artikkelissa verrataan digitaalisen vallankumouksen aiheuttamaa murrostaa 1800-luvun suurten keksintöjen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Silloin innovaatiot ensin höyryvoimassa ja myöhemmin sähkövoimatekniikassa ja polttomoottoreissa johtivat kiihtyvään teollistumiseen, kaupungistumiseen sekä uuden yhteiskunnallisen luokan – teollisuustyöntekijöiden – muodostumiseen. Bruttokansantuote henkilöä kohden kasvoi, varallisuutta kertyi, ja se jakaantui uudestaan. Yhteiskunnat muuttuivat perustuksiaan myöten.
Teollinen vallankumous hyödytti loppujen lopuksi kaikkia. Entä mitä tekee digitaalinen vallankumous? Se luo häviäjiä ja voittajia.
Asiantuntijatehtävät vähenevät kehittyneissä maissa, kun esimerkiksi softainsinöörit kilpailevat muiden muassa intialaisten kollegoidensa kanssa. Koneälyn nopeus ja halpuus mahdollistavat ilmiöiden mallintamisen aivan uudella tasolla, mikä johtaa monien vaativien asiantuntijatehtävien vähenemiseen. Keskiluokan työpaikat vähenevät, mikä mullistaa yhteiskuntarakenteita. Vaurautta syntyy, mutta työntekijät uhkaavat jäädä ilman.
Suuria omaisuuksia luodaan pienellä työvoimalla. Yrittäjät voivat muuttaa ideansa isoiksi rahoiksi muutaman henkilön voimin. Amerikkalainen virtuaaliteknologiayhtiö Oculus myytiin Facebookille 2 miljardilla dollarilla. Yhtiöllä on 75 työntekijää. Uusrikkaita syntyy.
On tärkeää huomata, että muutos koskee myös kehittyviä markkinoita. Foxconn, Kiinan teollisen tuotannon symboli, työllisti enimmillään yli 1,5 miljoonaa työntekijää. Nyt työvoima vähenee robottien myötä. Kehittyvien maiden perinteinen keino vaurastua – halpa työvoima – ei enää toimi kuten ennen. Tämä voi aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta.
Elämme muutoksen aikaa. Tiedossa on epävarmuutta, yritysten kilpailuedellytysten vaikeasti ennekoitavia muutoksia, yhteiskuntien rakenteiden murrosta ja toisaalta huikeita menestymisen mahdollisuuksia. Digitaalinen vallankumous muuttaa kaikkia perinteisiä liiketoimintamalleja – enemmin tai myöhemmin.
Mitä tämä merkitsee yritysten hallitusten kannalta? Ennustettavuus heikkenee, heikot signaalit on havaittava, ja jokaisen hallituksen jäsenen tulee yrittää ymmärtää muutoksen voima.
Toivon, että tämä lehti saa meidät ajattelemaan ja ymmärtämään digitaalisuuden tuomaa muutosta. Myös DIF kehittyy verkossa ja luo jäsenille mahdollisuuksia vaikuttaa ja keskustella. Yhdistyksen uudistuvat verkkosivut antavat jäsenille mahdollisuuden kirjoittaa blogikirjoituksia. Twitterissä ja muissa kanavissa on helppo jakaa niitä ja vaikkapa tämän lehden artikkeleita eteenpäin.
Kirjoitus julkaistaan myös Boardview-lehden numeron 1/2015 pääkirjoituksena. Lehden teemana on digitalisaatio, ja se ilmestyy 26.3.
