ATK:n vaikutuksista arkeen, elämään ja yritystoimintaan on kohistu ainakin viimeiset kaksikymmentä vuotta. Toisten mielestä jopa neljäkymmentä. Joka tapauksessa riittävän kauan pohtiaksemme, miten teknologia integroituu arkeen ja mitä ”isossa kuvassa” tapahtuu.
Kaipaan yhä omistajille, hallituksille ja yritysjohtajille kirkastusta digitalisaation vaikutusten ymmärtämiseen. Erot ajatuksissa eri toimialojen, yritysten ja yksilöiden välillä ovat valtavat. Näkemyksiä riittää vähättelystä itsestäänselvyytenä pitämiseen. Teknologian integroitumisen merkitysten arviointiin liittyy ihmiselle tyypillinen tapa hahmottaa maailmaa: ilmiöitä yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä. Näin on tapahtunut vähintään viimeiset kaksikymmentä vuotta.
Digitalisaation ymmärtämisen ja hyödyntämisen yksi ongelma on se, että digitalisaatio rakentuu hitaiden ja pitkäjänteisten muutosten ja nopeiden, aika operatiivisten asioiden yhteispelinä. Liian usein tarvittavat muutokset näyttäytyvät helppoina rakennettavina asioina kuten ”perustetaan verkkokauppa”, ”uusitaan järjestelmät” tai ”perustetaan asialle oma yksikkö”. Pelkona on se, että pitkäjänteiset muutokset, kuten asiakkaiden käyttäytymisen muutos, asiakassuhteiden rakentaminen, kilpailukyky verkossa ja luopuminen vanhoista toimintamalleista, unohtuvat arjen ralleissa. Tätä näkemystä tukevat myös tutkimukset – hutkimme uutta, mutta epäonnistumme vanhasta luopumisesta. Lopputuloksena on tavoiteltua päinvastainen tulos. Kulut kasvavat, monimutkaisuus lisääntyy ja yrityksen kilpailukyky heikkenee. Toimintamalli avaa oven alustataloudesta ponnistaville kilpailijoille, joiden tuloa ei nähdä ennen kuin homma on jo housussa. Näin tapahtui mediassa, osittain matkailussa ja prosessi on käynnissä usealla toimialalla kaupasta rahoituksen kautta neljänteen teolliseen vallankumoukseen.
Yritysjohtamisen arki tukee nopeaa tekemistä ja päätöksiä. Asioita ostetaan, fiksataan ja laitetaan kuntoon. Iso kuva loistaa poissaolollaan, eikä pitkän tähtäimen suunnitelmien sisältämät strategiat tunnu vuosisuunnitelmissa. Homma hoidetaan kuin huomista ei olisikaan.
Digitalisaation ymmärtäminen, hyödyntäminen ja johtaminen vaatii poikkeuksellisesta näkemyksellisyyttä yrityksen omistajilta, hallitukselta ja johdolta. Siksi sen erikoisosaamista tarvitaan kaikissa yrityksissä niiden jokaisella eri tasolla. ”Asiat kuntoon IT-osastolla” ei riitä, eikä iso kuva kirkastu ilman jatkuvaa asian käsittelyä yhtiön hallituksessa. Digitalisaatiolle on luotava omat tavoitteet, mittarit ja kehityshankkeet kuten muillekin liiketoimintaa mullistaville asioille.
