Münchenissä järjestetty turvallisuuskonferenssi MSC 2024 koostui lukuisista kiinnostavista puheenvuoroista. Ei aikaa hukattavaksi. Katse 60 vuotta eteenpäin geopolitiikassa -paneeli, johon myös Alexander Stubb osallistui, antoi ajattelemisen aihetta paitsi poliitikoille myös meille yritysjohtajille.
Islannin taloudesta ja kauppasuhteista vastaava ministeri Thórdís Gylfadóttir nosti omassa paneelipuheenvuorossaan esille tarpeen ravistella kansainvälisten instituutioiden toimintamalleja. Samalla hän korosti, ettei uudistamistarpeen myöntäminen tarkoita näiden instituutioiden tarpeellisuuden kyseenalaistamista.
Gylfadóttir totesi, ettei ole realistista ajatella instituutioiden pystyvän käsittelemään vaikearajaisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuskatoa, väestöön liittyviä demografisia haasteita tai AI:n kaltaisten teknologisten innovaatioiden mukanaan tuomia muutoksia, jos niille tuottaa vaikeuksia luoda yhteistä näkemystä edes siitä, miten ratkaista Ukrainan sota, joka on luonteeltaan vanhanaikainen ja kohtalaisen tarkkarajainen.
Riskien hallitseminen voi edellyttää riskien ottoa
Isojen, maailmaa uhkaavien kriisien ja niihin liittyvien riskien hallitseminen edellyttää Gylfadóttirin mielestä instituutioilta ja johtajilta rohkeutta uudistaa olemassa olevia toimintamalleja ja rakenteita ennen kaikkea siksi, että ne uhkaavat nykyisessä muodossaan muodostua hidasteeksi – tai jopa esteeksi – kehitykselle.
Muutos on mahdollisuus, mutta se on aina myös riski. Muutokseen kytkeytyy pelko kontrollin ja vallan menettämisestä, epäonnistumisesta. On yksinkertaisesti turvallisempaa pitää kiinni tutusta ja turvallisesta. Haluamme uskotella itsellemme, että se mikä on toiminut ennen, toimii myös tulevaisuudessa. Siitäkin huolimatta, että kaikki merkit viittaavat päinvastaiseen.
Autokratioissa elävät ihmiset tietävät voivansa menettää kontrollin elämästään, mikäli uskaltavat kyseenalaistaa olemassa olevan järjestelmän. Venäjän kaduilla Navalnyin poliittisen murhan jälkeen mieltään osoittavat lähinnä vain vanhat mummot, joilla ei ole enää kovin paljon elinaikaa.
Meitä eurooppalaisia ei ”isoveli” valvo, mutta silti jokin estää meitä uudistumasta ja uudistamasta olemassa olevia tekemisen tapoja. Status quo -ajattelu näkyy Suomessa tällä hetkellä monella tasolla: sote-uudistus rakentuu valmiiksi vanhanaikaisille ajatusmalleille ja ay-liikkeen ja hallituksen tukkanuottasilla olo juontaa asenteista, jotka ovat sementoituneet globalisaatiota edeltäneellä aikakaudella.
Luovuus ja yhteistyö ovat menestyksen avaimia
Samaan aikaan, kun poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat keskittyvät taklaamaan kustannuksia ja riskejä, joita uudistumiskyvyttömyys ja siiloissa toimiminen synnyttävät, Aalto-yliopisto lanseeraa luovuuteen ja yhteistyöhön kannustavan Radical Creativity –dokumentin, joka tekee hienolla tavalla näkyväksi luovan ajattelun ja yhteistyön välttämättömyyden ja niihin sisältyvän potentiaalin.
Poikkitieteellisistä ja -taiteellisista puheenvuoroista syntyy menestysresepti, jonka tärkeimpiä ainesosia ovat luovuus ja yhteistyö. Systeemisellä ajattelulla on silläkin tärkeä roolinsa luovassa ajattelussa, sillä kuten kasvatustieteen professori Arto O. Salonen dokumentissa toteaa: ”Silloin kun asiat ovat toisistaan irti, ei synny mitään kauhean suurta ja ihmeellistä.”
Kuten dokumentti niin ikään osoittaa, polttoaineena luovuudelle toimii lähes lapsenomainen uteliaisuus muiden ihmisten ajattelua ja asioita kohtaan. ”Wau! Kiinnostava näkökulma, en ole koskaan tullut ajatelleeksikaan tuota! Mitenköhän saisimme yhdessä ratkaistua tämän viheliäisen ongelman?” Näillä lauseilla avattu palaveri voi osoittautua hyvinkin hedelmälliseksi. Myrkkyä taas on kyynisyys, joka kangistaa kaavoihin. Dokumentissa esiintyvä professori Minna Halme ilmaisee asian vielä radikaalimmin todetessaan, että kyynisyys on moraalitonta.
Aikaa ei ole hukattavaksi
Juuri nyt, juuri tässä ajassa, meidän pitäisi uskaltaa haastaa itsemme päivittämään omat käsityksemme meitä ympäröivästä maailmasta. Meidän pitäisi kysyä itseltämme, ovatko työkalupakistamme löytyvät työkalut enää toimivia tai ainakaan kaikkein parhaita.
Valta tuo mukanaan vastuuta, ja vastuuta voi kantaa vain, jos ymmärtää kontekstin, jossa toimii. Sen selvittäminen edellyttää uteliaisuutta ja kykyä kuunnella muita. Rohkeutta, luovuutta ja yhteistyötä.
Kuten Münchenin turvallisuuskonferenssin paneelin otsikko kuului, aikaa ei ole hukattavaksi.
- Linkki MNC:n paneeliin >
- Radical Creatives -dokumentin voi tilata katsottavaksi dokumentin tuottajalta Milla Kokolta (milla.kokko(a)aalto.fi).
