”Yritysten hallitukset tuntevat kyllä numerot, mutta motivointi, sparraus ja tukeminen puuttuu”, kirjoitti Kauppalehti Twitterissä jokin aika sitten. Viesti koski toimitusjohtajan tukemista, mutta vastaavaa henkeä pitää löytyä myös hallituksen keskuudessa.
Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan valinnassa listataan usein vaatimuksina muun muassa kokemus alalta, halua sitoutua ajallisesti sekä kykyä sparrata ja haastaa.
Oman kokemukseni mukaan näiden lisäksi tärkeintä on hallituksen hyvän työilmapiirin ylläpitoon ja vuorovaikutukseen sitoutuminen. Tässä nimenomaan hallituksen puheenjohtajan rooli on merkittävä, varsinkin uuden hallituksen jäsenen aloittaessa, jolloin hallituksen dynamiikka väistämättä muuttuu.
Puheenjohtajan päätehtävänä on rakentaa yhteistä ymmärrystä tavoitteista ja tiekartasta, kuten Kari Kauniskangas toteaa syksyn 2022 Boardview-lehden haastattelussa, mutta suuri merkitys on myös puheenjohtajan tavalla toimia. Miten saada jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ja tiukoissa tilanteissa orkesteri toimimaan avoimesti ja puhaltamaan yhteen hiileen? ”Kun tahto on, niin työkalut löytyy” pätee hyvin myös hallitustyössä.
Omana reseptinäni hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä on pyrkiä tiedostamaan roolini hallitustiimin osana ja tästä lähtökohdasta fasilitoida keskustelua tehokkaasti. Vahvojakin mielipiteitä on siedettävä ja silti luoda tilaa hiljaisemmille pitäen yllä avointa keskustelukulttuuria. Parhaimmillaan kaikkien jäsenten osaaminen saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti ja päätöksiä tehdään harkiten eri näkökantoja.
Arjen huumoriakaan ei pidä unohtaa. Se luo tunnetta ja yhdistettynä ammattimaiseen, systemaattiseen toimintaan antaa energiaa. Huumoriin reagoimista pidänkin hyvän työilmapiirin mittarina. Joskus se voi olla väkinäistä ja parhaimmillaan lämmittää pitkään vatsanpohjassa, kun toiminta on vapautunutta ja keskustelu virtaa.
Tavalla johtaa puhetta ja ilmapiiriä on myös päätöksiin sitoutumista lisäävä merkitys. Vaikka päätösten toteutusta tulee seurata systemaattisesti, vuorovaikutteinen käsittelytapa lisää niihin sitoutumista myös henkisellä tasolla.
Oman kokemukseni ja tulkintani mukaan hallituksessa parhaimmillaan pystytään luomaan vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen luottamuksen ilmapiiri, jossa tunteilla sekä psykologisella turvallisudella on iso merkitys.
Tätä tukee myös jokin aika sitten tekemäni analyysi operatiivisissa rooleissa toteuttamistani useista ”turnaroundeista”. Noin kymmenen entisen kollegani kanssa arvioimme ja vertasimme näissä tehtyjä toimenpiteitä Philip Kotterin 8-portaiseen muutosteoriaan. Kirjoitin tästä lopuksi yhteenvedon blogiin ”Muutos tehdään tunteella” ja edelleen voin todeta allekirjoittavani silloiset mietteeni, myös hallitustyön kokemuksen ja hallituksen puheenjohtajan näkökulmasta:
Yksin ei saa mitään merkittävää aikaseksi, se vaatii luottamusta ja yhteistä näkemystä suunnasta.
