Omistajilla on yrityksen yhtiökokouksessa monta tärkeää asiaa päätettävänä, mutta tulevaisuuden menestymisen kannalta yksi on tärkeydessä ylitse muiden: hallituksen jäsenten valinta. Hallituksen tehtävänä on edistää yrityksen johtamisessa omistajien etua, joten omistajien täytyy pitää huoli siitä, että valitut ovat parhaat mahdolliset tuohon tehtävään. Jotta valinta onnistuisi hyvin, ennen yhtiökokousta pitää käydä läpi huolellinen valmisteluprosessi. Siitä tässä muutamia näkökohtia.
Pörssiyhtiöissä hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuuluu usein myös hallituksen valinnan valmistelu yhtiökokoukselle. Organisointi ei ole lähtökohtaisesti hyvän hallintotavan mukainen, täydentäähän siinä hallitus itseään.
Parempi järjestely on suurten omistajien edustajien muodostama hallituksen ulkopuolinen nimitystoimikunta, joka voi suorittaa valmistelutehtävänsä riippumattomammin. Tai esimerkiksi muutamien osuuskuntien malli, jossa hallintoneuvosto muodostaa hallitusvalintojen valmisteluryhmän keskuudestaan.
Tärkein vaihe kaikissa henkilövalinnoissa on tehtävässä tarvittavien kompetenssien ja henkilökohtaisten ominaisuuksien määrittely.
Toki haastetta tällaisessa järjestelyssä luo se, että hallituksen ulkopuolisella toimikunnalla ei ole yhtä hyvää tietoa hallituksen kompetensseista ja tarpeista kuin hallituksessa toimivilla.
Muodostetaan valmisteluryhmä mistä tahansa tahansa lähtökohdasta, olennaista on se, että jäsenillä on kokemusta henkilöarvioinnista ja strategista ymmärrystä arvioida yrityksen hallituksessa tarvittavaa osaamista.
Vain jos tiedetään mitä halutaan, se voidaan saada
Tärkein vaihe kaikissa henkilövalinnoissa on tehtävässä tarvittavien kompetenssien ja henkilökohtaisten ominaisuuksien määrittely. Jos tämä vaihe valintaprosessia jää heikolle hoidolle, lopputulos ei voi olla hyvä muuta kuin sattumalta. Hallituksen jäsenten valintaprosessin pitääkin alkaa vilkaisulla yrityksen strategiaan.
Hallituksessa pitää olla yrityksen strategian kannalta kriittisten asioiden osaamista. Lisäksi hyvässä hallituksessa on senioriteettia; kykyä katsoa asioita toimitusjohtajan silmin ja arvioida kriittisesti ylimmän johdon esityksiä ja ajatuksia.
Hyvän hallituksen jäsenet eivät ole toistensa klooneja osaamiseltaan ja persoonallisuudeltaan, vaan tarvitaan myös diversiteettiä, erilaista osaamista, persoonallisuuksia ja taustoja. Pahitteeksi ei olisi, jos hallituksessa olisi joku alle viisikymppinenkin.
Ammattiapuun kannattaa tukeutua
Vieläkin tulee silloin tällöin vastaan tilanteita, joissa valinnan valmistelijat kyselevät tuttavapiiriltään sopivia ehdokkaita hallitukseen. Huomattavasti parempi malli on käyttää ammattilaisia apuna. Henkilöhakukonsulttien tietokannat pitävät sisällään huomattavasti laajemmat ja systemaattisemmat henkilörekisterit, kuin mitä tuttujen mielessä on.
Näitä ammattilaisia kannattaa käyttää. Ammattiapuun turvautuminen kannattaa sinäkin tapauksessa, että tiedossa on valmiiksi hyvä ja sopivalta tuntuva ehdokas. Headhunterin avulla pystytään varmistamaan, että suunniteltu ehdokas on varmasti paras mahdollinen. Henkilösuhteiden tai tuttavuuden ei pidä antaa vaikuttaa valintaan. Omia kavereita ei muutenkaan pidä esittää valittavaksi.
Riippumattomuus vahvistaa hallitusta
Hyvän hallintotavan periaatteet ottavat kantaa hallituksen jäsenten riippumattomuuteen ja edellyttävät jäsenten taloudellisen riippuvuuden raportoimista. Suora omistus on kuitenkin vain yksi riippuvuuden muoto.
Hallituksen jäsenen objektiivisuutta hallitustyössä lisää se, että hän on myös henkisesti ja taloudellisesti riippumaton yritysjohdosta, omistajista, hallituspalkkioista ja itse hallituspaikasta. Siksi esimerkiksi tilanne, jossa pääomistaja toimii hallituksen puheenjohtajana, on ongelmallinen. Sillä on taipumus jähmettää hallituksen työskentelyä. Monessa menestyvässä perheyrityksessä onkin päädytty hakemaan hallitukseen osaamista omistajaperheen ulkopuolelta ja usein nimitetty puheenjohtajakin perheen ulkopuolisten jäsenten joukosta.
Kaiken kaikkiaan hallituksen vallintaprosessia kannattaa suunnitella ja miettiä huolella ennakkoon. Sen verran tärkeästä asiasta on kyse.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Boardmanin blogissa.
