Innovaatio on yleisnimi kaikelle uuden liiketoiminnan luomiselle. Innovaatioita ja niiden tarvetta kiihdyttää juuri nyt historian nopein teknologinen kehitys. Tekoäly, muu digitalisaatio, uudet energiamuodot, materiaalien kierrätys ja muut trendit koskettavat kaikkia teollisuudenaloja.
Innovatiivisuus yhdistetään usein kasvuhaluisiin pk-yrityksiin. Niissä hallitusten ja johdon on helpompi löytää aikaa innovaatioille. Koko yrityksen olemassaolo perustuu uuden luomiseen. Suurten yritysten innovatiivisuus on kuitenkin Suomen kasvun elinehto.
Nokia oli se suomalainen suuryritys, joka laajamittaisimmin toi teknologioista kumpuavan innovoinnin koko yrityksen johtamisjärjestelmän ja arvonluonnin pohjaksi ja näytti muulle teollisuudelle mitä sillä voidaan saada aikaan. Se opetti myös mitä tapahtuu, jos hallituksen ote innovointiin ja ympäröiviin innovaattoreihin herpaantuu.
Nokian ohella olemme saaneet uusia esimerkkejä menestystarinoista. Näistä tämän vuosikymmenen kirkkain on Neste ja uusiutuvat polttoaineet. Siinäkin hallituksen rooli pitkäjänteisenä johdon sitouttajana ja sparraajana on ollut keskeinen.
Suomalaisten yritysten innovaatioinvestoinnit ovat kuitenkin tällä vuosikymmenellä olleet laskussa. Tästä on syytetty valtion innovaatiorahoituksen leikkauksia, mutta yritystenkin on katsottava peiliin. Kenttä on hyvin polarisoitunut: osalta yrityksistä löytyy hyvinkin kunnianhimoisia innovaatiostrategioita, toisilta ne puuttuvat kokonaan.
Innovaatiosalkku strategisena kilpailutekijänä
Kuuluuko innovaatioiden johtaminen sitten hallitukselle? Hallituksen vastuulla on varmistaa yrityksen kilpailukyky pitkällä tähtäimellä ja innovaatiot ovat keskeinen strategisen uudistumisen keino. Juuri hallituksen tulisi siis kantaa vastuuta siitä, että strategiassa on riittävä määrä uudistumista ja että yrityksestä löytyy kyvykkyyttä sen johtamiseen myös toimitusjohtajan alapuolelta. Uudistuminen tarvitsee omat palkitsemismittarinsa.
Hallitusammattilaisten mukaan suurin este innovaatioiden käsittelylle on aika. Hallitusten agendalla on valtaisa määrä asioita ja innovaatioille on hankala löytää riittävää painoarvoa. Lyhytjänteisessä kvartaalitaloudessa pitkäjänteinen kehittäminen jää helposti jalkoihin.
Toinen merkittävä syy on osaaminen: teknologian vaikutusten laajapohjainen ymmärtäminen on oma osaamisen lajinsa, jota meillä ei liikaa ole. Tämän päivän innovaatiot rakennetaan kumppanuuksissa ja kyvykkyydet löytyvät ennen kaikkea ekosysteemeistä, joka sekin vaatii uutta ymmärrystä.
Toimeenpanoa varten tarvitaan paitsi kyvykkyyksiä myös resurssien allokointeja ja selkeät mittaristot. Strategisesta johtamisesta ei voi puhua, ellei etenemistä seurata – toimivaa johtoa jatkuvasti rohkaisten mutta myös kriittisesti etenemistä tarkastellen. Hackathonit ja parin startupin ostaminen eivät johda mihinkään, ellei yrityksen johto ole pitkäjänteisesti sitoutunut tukemaan innovointia ja sitä tukevaa yrityskulttuuria.
Selvitys hallitusten roolista teknologiayritysten uudistumisessa
Teknologiateollisuus ry selvittää yhteistyössä Spinversen kanssa innovaatioiden roolin 1600 jäsenyrityksensä hallituksissa. Tulokset esitellään alkusyksystä vastanneille ja niiden pohjalta mietitään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Jos olet teknologiayrityksen hallituksessa, vastaa kyselyyn tästä >
