”Tulevaisuus on keskellämme, emme vain huomaa sitä” lausahti cyberpunk-kirjailija William Gibson. Hän ei olisi voinut lausua viisaammin. Samalla kun tekoälyn, robottien, koneoppimisen ja muun sellaisen vallankumouksesta kohistaan päivä päivältä enemmän, tuntuu kuin mikään ei kuitenkaan muuttuisi. Elämä jatkuu samoja raiteitaan. Yritysten on huolehdittava kassavirrastaan ja päivittäisestä toiminnasta. Hallitustyö sujuu usein yritysostojen ja kannattavuuskehityksen merkeissä. Keskustelu tekoälystä ja roboteista jää helposti ohimeneväksi tuokioksi, jääden odottamaan johdon päätöksiä ja toimenpiteitä. Kuten oikein tietysti onkin, mutta toisaalta – vallankumous on kehkeytymässä, vaikka arki ei siitä aina todista, ja silloin se kuuluu kaikille, hallituksellekin.
Tekoäly on jo keskuudessamme internetin kautta monin tavoin, emme kiinnitä siihen huomiota silloin, kun se palvelee tarpeitamme, ja yhä useammin tekoäly onnistuu siinä. Tekoäly nimittäin oppii meiltä itseltämme, miten meitä kannattaa palvella. Ja juuri tässä oppimisessa piilee vallankumous, sillä se johdattaa tekoälyä yhä autonomisemmaksi, ehkä jonain päivänä jopa täyteen autonomisuuteen, jolloin mahdollisuutemme vaikuttaa siihen ovat paljon monimutkaisempia kuin nykyään. Nykyinen tekoäly on sittenkin ohjelmoitavia ykkösiä ja nollia ja robotti on helppo pysäyttää vetämällä töpseli seinästä.
Ensimmäinen pointti – datasta tiedoksi
Sensorit voivat kerätä dataa, jonka tekoäly muuttaa hyödynnettäväksi tiedoksi. Sensorien kautta saamme maailmasta ja ihmisistä tietoa, jonka olemassaoloa emme ole aikaisemmin edes aavistaneet. Tämä tieto tulee muuttamaan näkemyksemme samalla tavoin, kuin aikanaan Galileon oivallus maapallon pyöreydestä teki. Tietoa on myös niin paljon, että ihminen ei yksin kykene tuota tietoa muokkaamaan päätöksenteon tueksi, tarvitaan tekoäly käsittelemään tieto ihmisen ymmärtämään muotoon.
Monilla yrityksillä on jo tekoäly osana johtoryhmää tai hallitusta. Japanilainen yritys Deep Knowledge nimitti robotin johtoryhmään vuonna 2014. Robotin nimeksi annettiin VITAL (Validating Investment Tool for Advancing Life Sciences). Vuonna 2017 yhtiön johtaja Dmitry Kaminskiy totesi, että yritys olisi jo kaatunut ilman Vital-robottia. Kaminskiy epäili, että yritys olisi investoinut ylihypetettyihin kohteisiin ilman Vitalia.
Ihminen voi tarkastella ja oppia monista kohteista, mutta tekoäly voi analysoida tuhansia kohteita ja valmistella päätökset perustuen laajaan data-aineistoon. Samalla tavoin esimerkiksi itseajava auto tai miehittämätön tehdas toimivat. Tulevaisuuden auto onkin liikkuva prosessori, joka kerää, analysoi ja muokkaa tietoa – kuten ihminen. Auton omistaja on myös arvokkaan omaisuuden, eli datan, omistaja, jos lainsäädäntö niin etenee.
Toinen pointti – ennakoiva analytiikka
Tekoälyn vahvin alue on analytiikka. Monet ovat varmaankin jo lukeneet tekoälystä, joka pystyi konenäköä ja syväoppimista (deep learning) hyödyntäen analysoimaan syöpäkasvaimen ihmislääkäriä tarkemmin.
Nykyisten koneoppivien systeemien ansiosta erilaisten monimutkaisten kokonaisuuksien edistymistä ja muotoutumista voidaan ennakoida. Asiakasvirtojen ennakointi mahdollistaa yhä tarkemman juuri oikeaan aikaan -toiminnan. Rahavirtojen ennakointi mahdollistaa yhä paremmat tuotot sen sijaan, että rahat ”makaisivat” tilillä eri pituisia aikoja. Suomessa tekoäly on ennustanut tulevien työkyvyttömyyseläkeläisten määrää.
Ennakoivan tekoälyn suurin hyöty on edullisuudessa. Kun ennakointi on halpaa, sitä voidaan tehdä paljon ja usein, mitä erilaisimmista asioista. Syntyneestä datasta tekoäly voi tehdä suosituksia, joista ihmiset voivat valita yritykselle parhaat toimintamallit.
Ennakoivan tekoälyn pahin vastustaja on ihminen, joka haluaa pitäytyä vanhassa ja löytää helposti perustelun tekoälyn ennakointien todistamattomuudesta. Mutta kukapa olisi todistanut ihmisenkään ennustuksia ennen kuin asia on käynyt toteen?
Tekoälyprojektien yhteydessä on äärimmäisen tärkeää pitää huolta organisaation jatkuvasta oppimisesta. Tekoäly tuo tullessaan monta uutta työkalua, joiden käyttäminen pitäisi olla oman organisaation ihmisten hallussa – ei ulkopuolisten organisaatioiden. Mielestäni on hallitustason keskustelun paikka, miten organisaation osaamista kasvatetaan ja uudistetaan tekoälyaikaan. Otetaanko tekoälyosaaminen omiin käsiin, vai jätetäänkö se ulkopuolisen yrityksen ylläpidon ja päivitysten varaan? Päätös on suuri, sillä se ratkaisee yrityksen elinmahdollisuudet tulevaisuudessa.
Kolmas pointti – moderni robotti
Kolmantena pointtina tuon esiin sen, mikä mielestäni on tärkein. Nimittäin robotisaatio. Moderni robotti, joka koostuu tekoälystä, sensoreista, verkkoyhteydestä ja erittäin edistyneestä hardwaresta, muuttaa datan teoiksi fyysisessä maailmassa.
Robotti muuttaa datan teoiksi – Harri Pursiainen, kansliapäällikkö, LVM
Robottien mahdollistama uusi elinkeinoelämä on suuri mahdollisuus korkean teknologiaosaamisen Suomelle ja koko maailmalle. Robottien avulla voimme auttaa vanhuksia elämään itsenäistä ja arvokasta elämää kotona pidempään kuin aikaisemmin. Robotit toimittavat arkisia askareita, annostelevat lääkkeet juuri oikeaan aikaan, lämmittävät ruuan ja syöttävät. Jo nyt, mutta enemmän lähitulevaisuudessa robotit voivat myös auttaa WC-käynneissä ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisesta.
Robotit voivat merkittävästi auttaa ilmastomuutoksen kääntämisessä kohti parempaa. Robotit voivat vaikkapa tutkia merten hapettomia ja syviä kohtia, niitä, jotka ihmiselle olisivat vaarallisia. Robotit voivat myös suorittaa parantavia toimenpiteitä noissa kohteissa. Robotit voivat löytää eksyneet metsistä ja arvokkaat mineraalit erämailta.
Ei ole alaa, missä robotteja ei voisi hyödyntää. Nanokokoisista, ihmisen sisällä kulkevista roboteista jättimäisiin nostureihin. Kaikkea on ja vain mielikuvituksemme on rajana sille, mitä kaikkea roboteilla voidaan tehdä. Esimerkiksi logistiikan robotit ovat varsin kehittyneitä, niitä voisi vaikkapa hyödyntää sairaaloissa likapyykkiä, laboratorioputkiloita ja lääkkeitä kuljettamassa.
Robotiikka on valtava bisnes, josta Suomi voisi ottaa siivunsa. Metsä- ja kaivoskoneita meillä jo tehdään, mutta mahdollisuuksia skaalautuvalle liiketoiminnalle löytyy monilta muiltakin sektoreilta. Robotiikka-startupin täytyy tosin olla hieman pitkäjänteisempi ohjelmistoalan yritykseen verrattuna. Robotin kehittäminen vaatii ajan ja rahan lisäksi myös osaamista, jota ei välttämättä Suomesta löydy vain sormia napsauttamalla.
Jos yrityksellä on fyysistä toimintaa, minkälaista tahansa, kannattaa tarkastella robotiikan mahdollisuudet tuottavuuden, palvelun ja laadun parantamisessa.
Tekoäly on suuri mahdollisuus, joka realisoituu vain, kun otamme sen aktiivisesti käyttöön ja alamme hyödyntää sen monipuolisia ominaisuuksia. Tällä hetkellä tekoälyn hyödyntäminen on aikaisten omaksujien käsissä, mutta se laajenee nopeasti, jolloin kaikkein hitaampia uhkaa putoaminen tosipeleistä. Hallitusten kokouksissa kannattaa siis omistaa hetki tekoälylle ja roboteille.
Kirjoittaja Cristina Andersson on kasvatustieteilijä, joka perehtyi tekoälyn ja robotiikan maailmaan yhdessä dos. Jari Kaivo-ojan kanssa kirjoittamassaan kirjassa BohoBusiness (Talentum 2012). Tällä hetkellä Cristina on erityisen kiinnostunut edge intelligencesta, kvanttikoneista ja extreme datasta, joista hän parhaillaan kirjoittaa uutta kirjaa.
Cristina on ollut yrittäjä vuodesta 1990. Hän on Etteplan Oyj:n hallituksen jäsen sekä Airawise Oy:n perustaja ja hallituksen jäsen. Hän toimii myös tekoälyn ja robotiikan yhdistyksen Airo Island ry:n ja Rauhankone ry:n hallituksissa.
