Suomalaiset yritykset ovat perinteisesti parhaimmillaan kohdatessaan vaikeita aikoja. Osaamme sopeuttaa toiminnan kriisiaikoihin: leikkaamme kuluja ja säilymme hengissä. Riskien välttäminen johtaa usein kasvuhaluttomuuteen, sillä kasvuun panostaminen sisältää luonnollisesti riskejä.
Yrityksen arvon kasvattamisen kannalta meidän on kuitenkin panostettava kasvuun. Tuloskunnon lisäksi vahvat kasvunäkymät lisäävät yrityksen arvonnousun potentiaalia. Vahvat kasvuluvut kertovat yleensä sekä kasvavasta markkinasta, että yrityksen kyvystä menestyä markkinoilla.
Miksi siis markkinointi nähdään kuitenkin yleensä kuluna, eikä liikevaihdon kasvattajana ja investointina tulevaisuuteen?
Hallitusten tulisikin työssään osoittaa kiinnostusta paitsi tuloskuntoon, myös kasvun tekijöihin. Kasvua ei synny pelkästään innovoimalla, vaan myös ottamalla hyöty irti jo olemassa olevista tuotteista ja osaamisesta. Puhumattakaan siitä, että tehdyt innovaatiot edellyttävät panostuksia tunnetuksi tekemiseen ja kaupallistamiseen. Suomalaisten tunnetusti korkeatasoinen osaaminen ja innovaatiot jäävät nyt osin hyödyntämättä sen vuoksi, että panostamme liian vähän markkinointiin eli tuotteistamiseen, kaupallistamiseen, myyntikanaviin ja markkinointiviestintään.
Markkinoinnin keinoin voimme luoda lisää kysyntää ja vahvistaa markkinaosuuttamme nykyisillä markkinoilla. Miksi siis markkinointi nähdään kuitenkin yleensä kuluna, eikä liikevaihdon kasvattajana ja investointina tulevaisuuteen? Jopa kuluttajatuote- ja palveluyrityksissä markkinointi nähdään pääosin lyhyen tähtäimen taktisina tekoina ja kuluina, ei strategisena pitkäjänteisenä investointina eikä kasvun generaattorina.
Suomalaiset yritykset perustavat kilpailukeinonsa vähemmän markkinoinnillisiin tekijöihin kuin kansainväliset kilpailijansa.
Suomalaiset yrittävät yhä kilpailla tuotteiden teknisillä hienouksilla tai alhaisemmilla hinnoilla. Markkinoinnin aidot kilpailutekijät ovat tuotteiden houkutteleva design, käytön helppous sekä mainonnan vetoavuus, jotka mahdollistavat korkeammat hinnat.
Matalasuhdanteessa markkinaosuudet jaetaan uusiksi.
Kun verrataan suomalaisten yritysten panostuksia markkinointiin vastaaviin maihin ja yrityksiin, ovat markkinointipanokset Suomessa vain noin puolet kilpailijoidemme panoksista. Huonon suhdanteen koittaessa suomalaiset yritykset vielä vähentävät markkinointia suhteellisesti enemmän ja pitävät ne matalalla tasolla kauemmin kuin muissa maissa. Matalasuhdanteessa markkinaosuudet jaetaan uusiksi – rohkeasti markkinointiin panostavat yritykset voittavat, ja selviävät vahvempina huonoista ajoista.
Suomessa yritysten ylimmässä johdossa ja hallituksissa on vain vähän markkinointitaustaisia henkilöitä. Markkinointi organisoidaan usein hyvin operatiiviselle alatasolle organisaatiossa. Tämä heikentää markkinoinnin ymmärrystä ja kiinnostavuutta: markkinointi ei ole yritysten ylimmän johdon eikä hallituksen agendalla. Yrityksen johdon pitäisi kuitenkin lähtökohtaisesti olla kiinnostunut kasvusta ja sen kaikista mahdollistajista, siis myös markkinoinnista.
Markkinointi lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, kauppaa ja vaihdantaa. Tämä luo edelleen työpaikkoja, kasvua, hyvinvointia ja varallisuutta koko yhteiskuntaan.
Lue myös Anne Korkiakosken haastattelu Talouselämästä.
