Lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että toimitusjohtajan asema osakeyhtiössä on yhtiön ja laajemminkin yhteiskunnan kannalta yksi keskeisimmistä ja vastuullisimmista tehtävistä. Toimitusjohtajan aseman ainutlaatuisuus perustuu moniin tekijöihin. Osa niistä liittyy tehtävän laajuuteen ja vaatimuksiin.
Tässä kirjoituksessa pohdiskelen toimitusjohtajan roolin ainutlaatuisuutta ja roolin mukanaan tuomia paineita. Väitän, että toimitusjohtajan onnistumisen ja yhtiön menestyksen kannalta on erittäin tärkeää, että yhtiön hallituksessa on henkilöitä, joilla on aitoa toimitusjohtajakokemusta. Aidolla tarkoitan tässä sellaista asemaa, jossa raportoidaan hallitukselle. Konsernien tytäryhtiöiden toimitusjohtajat eivät usein tätä kriteeriä todellisuudessa täytä.
Osaltaan tähän pohdiskeluun ja blogin kirjoittamiseen herätteli Mårten Mickosin ansiokas kolumni Helsingin sanomissa 16.9.2023 otsikolla ”Kiitosten tyhjiössä”.
Kiitosten sijaan peräänkuulutan tässä erityisesti toimitusjohtajan hallitukselta saamaa ja tarvitsemaa tukea.
Toimitusjohtajan tehtävä on johtaa yhtiön toimintaa. Hänellä on laaja valta ja sen mukana tullut vastuu yrityksen päivittäisestä toiminnasta. Myös pitkän aikavälin strategiset päätökset ovat usein toimitusjohtajan ja hänen johtoryhmänsä käsialaa, vaikka hallitus niistä viime kädessä päättääkin.
Toimitusjohtajan asema on ainutlaatuinen, koska toimitusjohtajan rooli on yksi ja ainoa kussakin yhtiössä. Hänen alaisillaan, johtoryhmän jäsenillä ja edelleen heidän alaisillaan, on kollegoita, joiden kanssa sparrata ajatuksia, kritisoida pomoa, kehua alaisia, tuskailla markkinoiden vaikeutta ja ihailla kilpailijoiden innovaatioita, vain muutamia ”tuskan jakamisen” aiheita mainitakseni.
Toimitusjohtajan esimies on hallitus. Hallitus on kollegio, jonka jäsenet yhdessä edustavat yhtiön ylintä, osakkeenomistajilta yhtiökokouksessa saamaansa päätösvaltaa. Hallituksen puheenjohtajan rooli toki on erilainen kuin muiden hallituksen jäsenten, mutta hänkin on osa kollegiota. Kollegion jäsenet ovat jo termienkin puolesta kollegoita keskenään. Siten hekin voivat, tai oikeastaan heidän pitää, toimia yhdessä vastaavasti kuin toimitusjohtajan alaiset tahollaan.
Toimitusjohtajalla ei ole kollegoita yhtiön sisällä. Hän on ainutlaatuisessa solmukohdassa, vastuussa kaikesta ja samalla ainakin periaatteessa parhaimman tiedon haltija. Tästä Mårten Mickos kirjoittaa hyvin kolumnissaan.
Yhtiön hallituksen jäsenillä on yhtä lailla laaja vastuu ja toisaalta mahdollisuus edesauttaa yhtiön menestystä. Siihen tarvittavista osaamisista on kirjoitettu paljon: strategista näkemystä, valvontavastuun tiedostamista, riskienhallintaa, päätöksentekokykyä, suhteita ja verkostoja, muutamia mainitakseni. Kaiken tämän osaamisen saaminen yhtiön käyttöön vaatii kuitenkin toimitusjohtajan panosta. Hän siis toimii välittäjänä hallituksen ja yhtiön välillä. Lakisääteisten velvoitteiden ohella hallituksen tärkein työ onkin varmistaa toimitusjohtajan onnistuminen tehtävässään.
Vahvan, kokemukseeni perustuvan mielipiteeni mukaan on todella tärkeää, että hallituksessa on jäseniä, jotka aidosti ymmärtävät toimitusjohtajan roolin ja aseman ominaispiirteet.
Toimitusjohtajalla on varmasti ystäviä ja kavereita niin työssään kuin yksityiselämässään. Sellaisia on tyrkyllä paljonkin, joten siitä ei ole kyse, kun puhutaan hänen asemansa yksinäisyydestä. Kollegoita hänellä ei kuitenkaan ole.
Konsernin tytäryhtiön toimitusjohtajan kollegoita ovat muiden tytäryhtiöiden toimitusjohtajat. Lisäksi tytäryhtiöiden hallitukset ovat usein varsin muodollisia: kokoukset pidetään lakisääteisen minimin mukaan paperilla ja kokoonpanona konsernin toimitusjohtaja, jolle tytäryhtiön toimitusjohtaja raportoi joka tapauksessa, sekä talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja. Näin tytäryhtiön toimitusjohtajan rooli on erilainen eikä siten vastaa tarkoittamaani toimitusjohtajan aseman kokemusta.
Aidon ymmärryksen toimitusjohtajan roolista ja asemasta voi hallitukseen tuoda vain sellaiset jäsenet, jotka ovat itse olleet toimitusjohtajina raportoimassa aidolle hallitukselle. Parasta olisi, jos tällaisia jäseniä olisi useampia, mutta yksikin voi aktiivisella toiminnallaan tuoda tärkeän panoksen toimitusjohtajan onnistumisen varmistamiseksi.
