Suomessa on yhteisvoimin rakennettu tuottavuutta edistäviä ekosysteemejä taloushallintoalueella (vai pitäisikö sanoa talouden hallinta -alueella) enemmän ja paremmin kuin missään muualla.
Esimerkkejä löytyy paljon: palkka pankkiin, maksuviite, tiliote tositteena, verkkopankki, TUPAS-tunnistus, verkkolasku, suoramaksu, verkkokauppamaksu, e-palkka ja nopea SEPA-migraatio. Muut maat ovat myöhemmin kopioineet, mutta meillä Suomessa on kyllä edelleen maailmanennätys käyttöluvuissa ja selkeä thought leadership seuraavia vaiheita varten.
Nyt on loistava tilaisuus yhdistää yllämainittuja saavutuksia ja muutenkin siirtyä seuraavalle ekosysteemitasolle: täysautomaattiseen reaaliaikaiseen kirjanpitoon, kassavirtaennustamiseen ja viranomaisraportointiin.
Uusi ekosysteemi rakentuu toisaalta verkkolaskutuksen laajaan käyttöön ja ISO20022-tiliotteisiin ja toisaalta käynnissä olevaan kuittien digitalisointiin samaan Finvoice-formattiin kuin verkkolaskut. Niillä voidaan toisaalta säästää satoja miljoonia yritysten ja julkisen sektorin kustannuksia ja toisaalta vähentää riskejä ja parantaa talouden hallintaa.
Erityisen tärkeää kansalaisten kannalta on nyt digitalisoida asunto-osakkeet.
Yhteisvaikutus yritysten ja julkisen sektorin kilpailukykyyn on varmasti suurempi, ja ennen kaikkea laajempi, kuin mikä tahansa muu vastaava digitalisointihanke. Eikä siihen tarvita juurikaan investointeja – kansallista tahtotilaa kylläkin – ja kykyä toimia verkostona. Yksin sitä ei kukaan saa aikaiseksi. Valtiosektorin ilmeinen velvollisuus on huolehtia siitä, että asia lähtee liikkeelle ja pysyy käynnissä.
Kun tämä vielä yhdistetään ”kaikki-osakkeet-arvo-osuusjärjestelmään”-hankkeeseen, voidaan rahoitusprosesseja automatisoida laajasti sekä asunto- että yrityssektorissa. Erityisen tärkeää kansalaisten kannalta on nyt digitalisoida asunto-osakkeet ja viedä nekin arvo-osuusjärjestelmään, joka on valmiiksi kytketty verkkopankkeihin ja julkisen sektorin raportointiin.
Rinnakkaisen osakeomistusrekisterin rakentaminen ja kytkeminen maksaisi kymmeniä miljoonia, olisi poissa tärkeistä muista hankkeista ja kestäisi vuosia. Vaikea kuvitella, että joku vastustaisi tällaista public-private -mallia, kun siitä on muutenkin niin paljon hyviä kokemuksia.
Olemme vihdoin päässeet teknologia- ja ennen kaikkea mindset-vaiheeseen, jossa lähtökohtana on tietokantojen avoin rajapinta, johon kuka tahansa voi kehittää ohjelmistoja, jotka hoitavat mitä erilaisimpia digitalisointipalveluja. ISO20022 on rajapintana pankkien käyttelytilien, arvo-osuusjärjestelmän ja suunnitelmien mukaan kirjanpitotietovarastojen osalta. Julkisten tietovarantojen osalta samassa roolissa on palveluväylä ja siinä on tärkeää saada tiedot ulos rakenteellisessa muodossa mahdollisimman pian ja laajasti.
Tämä vuosi tulee olemaan todella isojen ekosysteemiaskelten aika – elintärkeät “laskeutumisalustat” appiparveille. Samalla syntyy sitten pelisääntöjä ja kasvupohjaa block-chain ratkaisuille.
