Menestystä on helppo kuvata, tappion selittämiseen on vaikea löytää sanoja. Tämän johtopäätöksen voi tehdä, kun katsoo tappiollisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien katsauksia.
Arvopaperimarkkinalaki ei edellytä toimitusjohtajan henkilökohtaista näkemystä menneestä. Lakiteksti sanoo: ”Katsauksen selostusosassa on annettava yleiskuvaus liikkeeseenlaskijan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä niiden kehityksestä katsauskaudella.”
Kuitenkin on totuttu lukemaan hieman vapaammin muotoiltu selostusosa. Parhaissa tapaukissa niissä kuuluu ja tuntuu toimitusjohtajan persoonan ääni. Media siteeraa lausuntoja ja sanavalintoja mielellään sellaisenaan. Vuosikertomuksissa toimitusjohtajan katsaus on varmasti luetuin tekstiosa.
Pörssin suurimmista yhtiöistä havaitsin kahdeksan, joiden tulos meni 2017 pakkaselle. Katsoin, mitä selostusosissa ja toimitusjohtajien allekirjoittamissa lausunnoissa sanotaan ja mistä vaietaan. Nämä yhtiöt olivat Basware, Caverion, Consti, HKScan, Stockmann ja Teleste. Lisäksi Nokian ja Sanoman IFRS-tulokset olivat miinuksella, vaikka molemmat iloitsivat ns. operatiivisten lukujen menestyksestä.
Valitettavan moni vaikeni kokonaan tappiosta.
Joillakin toimitusjohtajan katsaus on sama niin tilinpäätöstiedotteessa kuin vuosikertomuksessa. Muutamilla on hieman kauniimmin vedoin maalatut selostukset vuosikertomuksissa.
Valitettavan moni vaikeni kokonaan tappiosta ja keskittyi puhumaan tulevista mahdollisuuksista. Sijoittajan kannalta tulevaisuus on tietysti tärkeämpää, mutta osakkeenomistajien olisi hyvä ymmärtää, mistä tappio syntyi.
Tappio helposti jatkuu useamman vuoden. Niin on käynyt Baswarella, Caverionilla, HKScanilla ja Stockmannilla.
Vesa Tykkyläinen aloittaa toimitusjohtajan katsauksen vuosikertomuksessa: ”Baswaren toimitusjohtajana ja osakkeenomistajana olen erittäin ylpeä saavutuksistamme vuonna 2017.” Katsaus ei maininnut, että tulos oli 12 miljoonaa tappiolla.
Caverionin Ari Lehtoranta reilusti tunnustaa, että paremminkin voisi mennä: ”Caverionin vuotta 2017 leimasivat käänneohjelma ja toiminnan tasapainottaminen. Tuloksemme ei ollut tyydyttävä, mutta käänneohjelma ja uusi strategiamme luovat suuntaa tulevaisuudelle.”
Lehtoranta otti tämän rakennusalan palvelutalon toimitusjohtajuuden vuoden 2017 alussa. Tappion syitä hän avaa lyhyesti ja kirjoittaa muun muassa näin: ”Etenkin ennen vuoden 2016 puoliväliä saatujen projektien toteutus tuotti meille päänvaivaa. Jouduimme tekemään alaskirjauksia ja negatiivisia ennustemuutoksia monessa vanhassa projektissa.”
HKScanin vuoden 2017 tulos humahti 49 miljoonaa euroa miinukselle. Jari Latvasen puheenvuoro alkaa: ”Ruoka on trendikkäämpää kuin koskaan ennen. Ruokateollisuus, vähittäiskauppa ja HoReCa-sektori käyvät läpi mielenkiintoista murrosta, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistua.”
Koko katsaus ei mainitse miinusmerkkistä menosta, mutta osoittaa sentään erään tulosongelman: ”HKScanin historian suurin ja strategisesti merkittävin edistysaskel vuonna 2017 oli investointi täysin uuteen siipikarjayksikköön Raumalla. Investointihanke toteutui aikataulussa, mutta tuotannon käynnistäminen oli ennakoitua haasteellisempaa, mikä painoi myös tulostamme.”
Stockmannin neljä viimeisintä tilinpäätöstä on päätynyt miinukseen. ”Mennyt vuosi 2017 osoitti, että Stockmannilla tehdyt muutokset tuottavat tuloksia ja ne vievät meitä eteenpäin”, aloittaa Lauri Veijalainen. Tavarataloyhtiö ylsi positiiviseen liiketulokseen, mutta kokonaistulos painui ennätyksellisen 170 miljoonaa miinukselle. Siitä 150 miljoonaa selittyi Lindex-alaskirjauksella.
Veijalainen suo sijaa myös itsekritiikkiin tilinpäätöstiedotteessa: ”Vuosi 2017 osoitti, että meidän tulee reagoida nopeammin markkinoita ja kuluttajien käyttäytymistä koskeviin muutoksiin.” Vuosikertomuksessa ei tätä lausetta enää ollut.
Consti ansaitsee kiitosta siitä, että tappiota ei vähätellä. ”Jouduimme toteamaan, että suorituskykymme projektitoimituksissa oli arvioitua heikompi. Erityisesti talotekniikasta paljastui selkeitä projektien toteuttamiseen ja projektinjohtoon liittyviä kannattavuusongelmia.” Sen sijaan Esa Korkeelan allekirjoittamassa katsauksessa ei mainita, että vuosi 2017 toi toimitusjohtajavaihdoksen. Edeltäjä sai hallituksen puheenjohtajan lehtilausuntojen mukaan potkut. Ex-talousjohtaja Korkeela nimitettiin vakinaiseksi toimitusjohtajaksi 21.12.2017.
”Lähdimme vuoteen 2017 sillä oletuksella, että edessä on monella tapaa välivuosi”, aloittaa Jukka Rinnevaara vuosikertomuksen toimitusjohtajan katsauksen. Telesten pitkään jatkunut tuloksellisuus ja kasvu pysähtyi. Hän kertoo laveasti, millaisia haasteita yhtiö kohtasi Saksassa. Sieltä tulikin enemmän kertakuluja kuin yhtiölle tappiota. Kun tappion syitä on avattu, on helpompi uskoa, että kyseessä oli todellakin välivuosi. Teleste on hyvä esimerkki siitä, miten ongelmista uskalletaan ja osataan kirjoittaa.
Minusta osakkeenomistajille suunnatussa toimitusjohtajan katsauksessa pitäisi olla maininta, jos osinkoa ei makseta. Basware, Caverion, Consti ja Stockmann eivät jaa osinkoa, eivätkä siitä puhu. HKScan ja Teleste pienensivät osinkoaan. Sekään tieto ei ole toimitusjohtajan katsauksessa mainitsemisen arvoinen.
Tappiosta vaikenemiseen ja osingon unohtamiseen taitaa olla selitys: Näitä vuosikertomuksia ei ole laadittu kriittisiä osakkeenomistajia varten, vaan markkinointina muille sidosryhmille.
Lue myös Eljas Revon toinen aihetta käsittelevä blogikirjoitus Nokian ja Sanoman toimitusjohtajien katsaukset unohtavat tappiot.
