Kun ikää ja kokemusta alkaa olla mittarissa, sitä miettii, olisiko minulle kertyneistä tiedoista jotakin hyötyä jollekulle toiselle. Yksi keino jakaa kokemusta on osallistua mentorointiohjelmaan, joka antaa hiljaisen tiedon välittämiselle loistavat puitteet.
Mentorointi pohjautuu mentorin ja aktorin yhteistyölle, jossa luottamuksen rakentaminen on keskeistä. Mentorointi ei tarkoita konsultointia, vaan ideana on jakaa omia kokemuksia ja hiljaista tietoa sekä tuoda perspektiiviä, innostusta ja kannustusta aktorin elämänvaiheeseen.
Mentorointi vaatii vahvaa sitoutumista molemmilta osapuolilta. Joskus voi käydä niin, ettei luottamusta kahden ihmisen välille synny. Sekin on myönnettävä ja etsittävä aktorille uusi mentori, koska sopiva mentori on varmasti olemassa. Mentorointi rakennetaan aina aktorin tarpeiden mukaan, ja siihen liittyy aktorin vahva halu kehittymiseen.
Mentorin tehtävä on kuunnella, olla läsnä ja valottaa omia kokemuksia, avata aktorille ovia ja auttaa verkostoitumisessa. Itse olen usein käyttänyt alussa pientä tehtävää, johon kuuluu oman lifeline-kartan tekeminen. Se ei ole CV, vaan yhteenveto asioista, jotka vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet aktorin elämään. Toinen hyvä tehtävä, jonka olen antanut usealle aktorille, on, että he kirjaavat omat osaamisensa sekä toiveensa kehittymisen suhteen, koska kirjoitettuna asiat muuttuvat usein konkreettisemmiksi.
Ihminen on aina kokonaisuus, ja hyvässä mentorointisuhteessa pitää olla uskallusta keskustella myös työn ulkopuolisista asioista.
Mentoroinnin parhaaksi tapaamiskäytännöksi on muodostunut noin parin kuukauden tapaamisväli, jos on sovittu vuoden mittaisesta mentorointisuhteesta. Ensimmäinen tapaaminen on aina tutustumishetki, johon aktorin on hyvä miettiä omat tavoitteensa mentorointisuhteelle. Tuleviin tapaamisiin on syytä tehdä lyhyt lista keskusteltavista asioista. Agendan tekeminen on aktorin tehtävä, ja se on hyvä lähettää mentorille etukäteen. Agendan tai keskustelulistan tekeminen auttaa mentoria hahmottamaan, mitkä asiat ovat aktorille tärkeitä. Aktiivisuus aktorin taholta on tärkeä edellytys kehittymiselle.
Mielenkiintoista mentoroinnissa on ollut se, että myös mentori saa keskusteluista usein energiaa ja innostusta. Olen itsekin pohtinut tapaamiskertojen jälkeen mielessäni omia aikaansaannoksiani ja mitä olisi vielä hienoa tehdä. Kun tapaamisaiheet liittyvät esimerkiksi johtamiseen ja hallitustyöhön, se on laittanut pohtimaan ja käymään läpi omia oppimisen paikkoja ja toisaalta myös hyviä kokemuksia.
Monista mentorisuhteistani on syntynyt pitkiä, antoisia ystävyyssuhteita. On ihanaa kuulla aktorin urapolusta ja elämästä senkin jälkeen, vaikka varsinainen mentoriohjelma olisikin loppunut. On mahtavaa, kun on joku, jolle voi soittaa ja joka jaksaa vaikka vain kuunnella – puolin ja toisin.
Mentorointi on hiljaisen tiedon siirtämistä eteenpäin, itse asiassa molemmin puolin. Kun mentorointi alkaa, se tarkoittaa, että aktorilla on halu tehdä jotakin uutta tai toisin kuin aikaisemmin – kasvaa ja kehittyä. Joskus asiat kehittyvät mentorisuhteessa nopeasti, ja siksi aktorin on hyvä pitää mentori ajan tasalla omista tapahtumistaan myös tapaamisten välillä.
Näen, että mentorointi on yksi hyvä tapa kehittää suomalaista hallitustyötä ja johtamista.
Kannustan lämpimästi hallituskonkareita hakeutumaan mentoriksi tulevaisuuden hallitusjäsenille. Samalla saa itse raikkaita näkökulmia ja pysyy myös paremmin perillä, miltä tulevaisuus näyttää.
Lopuksi toivotan kaikille nykyisille ja tuleville mentoreille ja aktoreille antoisia keskusteluja ja hyvää kesää!
