Kauppalehden pääkirjoituksessa (26.1.) kritisoitiin valtiota yhtiöomistaja sillä perusteella, että valtio-omisteiset yhtiöt ovat tuottaneet keskimäärin huonosti. Pääkirjoituksessa todettiin, että ”vuosina 2007–2015 valtionyhtiöiden pääoman keskimääräinen vuosituotto oli 6,0 prosenttia. Ulkomaalaisomisteissa yhtiössä vastaava luku oli 15 prosenttia”.
Valtio-omisteisten yhtiöiden keskimääräisestä tuottotasosta valittaminen on vanha teema, joka aika ajoin nostaa päätään. Omistajaohjauksen näkökulmasta on ikävää, että tällaiset julkiset kannanotot eivät kuvaa totuutta sellaisena kuin se on.
Valtio on omistajana 63 yhtiössä, joista 36 on kaupallisin perustein markkinoilla itsenäisesti kilpailevaa yhtiötä. Näiden keskimääräinen pääomapainotettu sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2015 oli 18 prosenttia, oman pääoman tuotto 26 prosenttia ja omavaraisuusaste 55 prosenttia. Loput 27 yhtiötä ovat niin sanottuja erityistehtäväyhtiötä. Niiden on toimittava taloudellisesti terveellä pohjalla, mutta luonnollisestikaan niillä ei voi olla kaupallisia yhtiöitä vastaavaa tuotto-odotusta. Toiminnan fokus on omistajan asettamassa erityistehtävän toteuttamisessa kotimaallemme. Osa erityistehtävistä on lakiin kirjattu ja osalla voiton tekeminen on jopa kielletty.
Näin ollen valtion koko yhtiöomistussalkun vertaaminen keskimääräisesti yhtenä kokonaisuutena esimerkiksi pääkirjoituksessa mainittuun ulkomaalaisomisteisiin yhtiöihin ei kerro totuutta sellaisena kuin se on.
Nettovelattomia vai ei?
Omistajan taloudellista onnistumista tarkasteltaessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota listaamattomiin kaupallisesti toimiviin yhtiöihin.
Pääkirjoituksessa muun muassa todettiin, että ”valtionyhtiöt ovat pääosin nettovelattomia” viitaten yhtiöiden ”ylipulskiin” taseisiin. Listaamattomat kaupalliset yhtiöt eivät ole keskimäärin nettovelattomia, vaan niiden keskimääräinen pääomapainotettu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2015 lopulla 52 prosenttia.
Erityistehtäväyhtiöt ovat tyypillisesti hyvin pääomitettuja ja likvidejä, johtuen toiminnan luonteesta. Lisäksi, jos esimerkiksi Fortumin taseluvut lasketaan mukaan keskimääräisiin vertailuihin, päästään helposti erilaisiin lopputulemiin, koska yhtiön tase on tilapäisesti hyvin poikkeuksellinen.
Valtio-omistajan aktiiviset toimet pääomarakenteiden keventämiseksi näkyvät niin ikään erityisesti kaupallisesti toimivien listaamattomien yhtiöiden osinkosumman selkeänä nousuna. Vuosina 2010–2014 listaamattomista kaupallisesti toimivista yhtiöistä saatu osinkosumma oli keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2015 valtio sai osinkoja näistä yhtiöistä 174 miljoonaa euroa ja viime vuonna 255 miljoonaa euroa. Kasvua voidaan pitää merkittävänä.
Yhdymme lehden näkemykseen siitä, että parannettavaa toki on, mutta omistaja on kyllä kohtuullisesti hereillä. Olennaista on ymmärtää, että viime vuosien kehitys omistajaohjauksen toiminnassa näkyy osittain siinä, että yhtiöiltä vaaditaan jatkuvasti suhteellisesti suurempaa tuottoa ja tehokkaampaa pääoman käyttöä.
Eero Heliövaara
ylijohtaja
Omistajaohjausosasto
Valtioneuvoston kanslia
