Britannian kansalaiset päättivät kesäkuussa, että maan pitää erota EU:sta. Hallitusammattilaisen näkökulmasta brexitiksi nimetty historiallinen päätös ei kuitenkaan anna aihetta suurempaan paniikkiin. Hallituksen jäsenenä sinun kannattaa lähestyä brexitiä samoin kuin muutakin edustamasi yhtiön toimintaa, siis strategisesta näkökulmasta.
Päätösten lykkääminen
Ensimmäinen mieleesi tuleva kysymys saattaa olla, pitäisikö jotain tiettyä toimenpidettä, kuten jo suunniteltua yrityskauppaa, brexitin takia lykätä tai pitäisikö se jopa jättää tekemättä. Hyvä yleisohje tähän kysymykseen on: jos toimenpide oli strategisesti järkevä ennen brexit-päätöstä, se on sitä todennäköisesti myös brexit-päätöksen jälkeen.
Kahden vuoden sääntö
Milloin brexitillä sitten voi ylipäänsä olla juridista merkitystä yhtiösi suunnittelemaan projektiin tai sen solmimaan sopimukseen?
Brexit-prosessi alkaa, kun Britannian hallitus tekee virallisen eroilmoituksen Eurooppa-neuvostolle. Ilmoituksesta alkaa kahden vuoden irtisanomisaika, jonka päätteeksi erosta tulee lopullinen, jollei toisin päätetä.
Koska brexit-prosessi vie todennäköisesti vielä kaksi vuotta, ei brexitillä lähtökohtaisesti ole juridista merkitystä alle kahden vuoden sopimuksissa tai projekteissa.
EU-maat voivat määräenemmistöllä päättää lyhemmästäkin ajasta, jos sellaiseen sopimukseen päästäisiin. Irtisanomisajan pidentäminen kuitenkin edellyttää kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suostumusta. Lisäksi brexitin taloudelliset vaikutukset ovat moninaiset, ja niiltä suojautumiseen on toki kiinnitettävä huomiota myös kahden vuoden aikana.
Toimiala ja maantieteellinen sijainti
Jos mielessäsi herää kysymyksiä, jotka liittyvät konserniyhtiön sijoittautumiseen ja konsernin organisaatiomuutoksiin, keskeistä on lähteä liikkeelle toimialasta, jolla yhtiösi toimii.
Jos yritys, jonka hallituksessa istut, toimii vahvasti säännellyllä toimialalla, sen maantieteellisellä sijainnilla Euroopassa on taas merkitystä brexitin jälkeen. Tällöin on syytä pohtia erityisesti sitä, saako fyysisesti Britanniassa sijaitsevan organisaation jäsen harjoittaa yhtiön liiketoimintaa toisessa EU-maassa Britanniasta käsin, esimerkiksi olemalla yhteydessä asiakkaaseen. Tai toisin päin, miten tulee toimia, kun liiketoiminta suuntautuu EU-maasta Britanniaan.
Viittaukset EU:hun sopimuksissa ja sisäisissä ohjesäännöissä
Sopimuksissa ja ohjesäännöissä on tavallisesti sallittu tietynasteinen, usein lievempi, suhtautuminen EU-maissa tai niiden lain alla tapahtuviin asioihin. Esimerkiksi lainasopimuksessa on saatettu sallia yrityskaupat tai liiketoiminnan harjoittaminen Suomen ulkopuolella, mikäli hankinta tai liiketoiminta on suuntautunut EU-maahan. Yhtiön antamien takausten osalta taas on saatettu suostua muun kuin Suomen lain soveltumiseen, mikäli laki on ollut jonkin EU-maan laki.
Jatkossa yhtiösi olisi hyvä tarkistaa sekä sisäiset ohjeistuksensa että ulkoiset sopimuksensa siitä näkökulmasta, onko niissä oleva EU-maininta asianmukainen myös siinä vaiheessa, kun Britannia ei enää ole osa EU:ta.
Sovellettava laki
Näkemyksemme mukaan suomalaisten yritysten tulisi nyt välttää Englannin lain alaisten sopimusten tekemistä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin riskien pienentämiseksi on järkevämpää valita sovellettavaksi laiksi Suomen tai jonkin muun EU-maan laki, sillä Englannin lakiin on odotettavissa muutoksia. Lisäksi EU-asetukset eivät brexitin jälkeen ole enää ilman erillistä sopimusta Britanniassa soveltuvaa oikeutta.
