Yritysblogit lisääntyvät huimaa vauhtia. Näin kertoo viestintätoimisto Manifesto, joka kartoitti tänä keväänä suomalaista yritysblogikenttää.
Manifeston tutkimista 105 yrityksestä tai muusta organisaatiosta jo yli puolella oli yritysblogi, ja valtaosa yrityksistä suunnitteli yritysblogin perustamista. Saman tutkimuksen mukaan 77 prosenttia yritysblogeista on perustettu viimeisten kolmen vuoden aikana.
Blogit ovat rynnineet voimalla yritysten viestintärepertuaariin. Kehitykselle voi paikantaa kaksi ilmeistä syytä.
Ensinnäkin blogit ovat kustannustehokkaita.
”Yritysblogit ovat kustannustehokas tapa rakentaa asiantuntijuutta”, sanoo partneri Mikko Koistinen viestintätoimisto Manifestosta.
Pitkäkestoinen taantuma koettelee yritysten markkinointibudjetteja, mikä tekee blogista entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Yrityksissä räknätään, että investoinnit henkilökunnan bloggauskykyihin kannattavat.
Kustannustehokkuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö blogin sisältöä pitäisi pohtia tarkoin tai laadukkaiden sisältöjen eteen nähdä vaivaa.
Mainostekstiä suoltava yritysblogi jättää itsestään lattean vaikutelman, eikä sellaista kukaan jaksa lukea, mutta toisaalta hyvin rakennettu ja pohdittu yritysblogi antaa yritykselle mahdollisuuden profiloitua oman alansa asiantuntijana.
Toiseksi sisällöt ja kuluttajat ovat siirtyneet ja siirtyvät verkkoon.
Painettujen sanomalehtien levikit sukeltavat, ja printtimainonnan alamäki jatkuu edelleen jyrkkänä.
Kuluttajien mediakäyttäytyminen muuttuu, ja kontakti yritykseen saadaan usein vaikkapa Google-haun kautta. Jo tämän murroksen pitäisi olla yritykselle riittävän voimakas insentiivi parantaa näkyvyyttään verkossa. Minkä kumman vuoksi yrityksen ei kannattaisi olla siinä ympäristössä, jossa sen potentiaaliset asiakkaat liikkuvat?
Tällaisessa ympäristössä journalismin ja markkinoinnin rajoista tulee entistä häilyvämpiä.
Kuluttajat ovat turtuneet verkon perinteisiin mainospaikkoihin, mikä pakottaa markkinointinikkarit kehittämään uusia tapoja ujuttautua kuluttajien päivittäiseen mediaympäristöön. Halutaan spektaakkeleja ja ilmiöitä, ja toisaalta olisi pystyttävä soluttautumaan luontevaksi osaksi ihmisten arkipäiväisiä mediavirtoja.
Viestintätoimistot puhuvat jo muun muassa ”natiivimainonnasta”, jossa ”markkinointisisällöt suunnitellaan siten, että ne kuuluvat yleisön luonnolliseen sisältöympäristöön”, kuten amerikkalainen sisältöstrategi Mark Thompson kuvailee Vapa Median artikkelissa.
Tämän vuoksi Ikean ja Adidaksen kaltaiset hyperbrändit ovat kiinnostuneita nuorista tubettajista, jotka dokumentoivat arkeaan Youtubessa, tai kuvapalvelu Instagramin käyttäjistä. Nämä sosiaalisen median nuoret velhot ovat tavoiteltuja henkilöbrändejä, ja he tavoittavat videoillaan ja kuvillaan parhaimmilaan satojatuhansia ihmisiä. Heille on luontevaa dokumentoida kuvin ja videoin juoksulenkkitamineitaan tai arkista kokkailuaan.
Tuotemerkit istahtavat luonnolliseksi osaksi tätä mediavälitteistä arkea. Ei ihme, että brändejä kiinnostaa.
