Vietimme ystävänpäivänä yhteistä aamukahvihetkeä KPMG-talossa ulkomaankomennuskiemuroissa painiskelevien yritysten kanssa. Tilaisuuteen oli houkutellut mahdollisuus pohtia omituisia, haastavia ja erikoisia tilanteita. Mukana oli varsin monilla eri toimialoilla toimivia yrityksiä.
Tässä muutama omituinen tilanne tosielämästä:
Katosiko työntekijä salaa ulkomaille?
Entä jos etätyötä tehdäänkin Suomen rajojen ulkopuolella? Etelänaurinko houkuttelee tai puolison työ vie ulkomaille. Harva pysähtyy tässä miettimään, mitä tapahtuu etätyöläisen verotukselle ja sosiaaliturvalle. Hyvin usein jo noin puolen vuoden mittainen etätyö toisessa maassa johtaa verotukseen tässä toisessa maassa. Samalla Suomeen on mahdollisesti pidätetty jo verot ja kahden maan verotuksen yhteensovittaminen ei ole välttämättä helppo tehtävä. Kun työntekijän verosolmut on ratkaistu, saattaa vielä jäljelle jäädä työnantajavelvoitteet vieraassa maassa.
Tärkeää näissä rajojen yli suuntautuvissa etätöissä olisi pysähtyä ja miettiä vaikutukset sekä työntekijän että työnantajan velvoitteiden osalta. Tämä onnistuu parhaiten, kun työntekijän siirtyminen ulkomaille tehdään suunnitellusti ja siihen otetaan mukaan yrityksessä ulkomaankomennuksia hoitavat tahot. Näin työntekijä ei vahingossa katoa ulkomaille.
Suomalainen yhtiö joutuu rekisteröitymään toiseen valtioon saadakseen hallituksen jäsenensä lakisääteiset sosiaaliturvavelvoitteet hoidettua.
Osakepohjaiset palkkiot ja näiden aiheuttamat harmaat hiukset
Osakepohjaisten järjestelyjen perusteella saatujen palkkioiden jakamisessa eri maiden välillä on olemassa selkeät kansainväliset säännöt. Suomessa osakepohjaiset tulospalkkiot vapautetaan Suomen verosta siltä osin kun palkkio on kertynyt ulkomailta ja tähän osuuteen voidaan soveltaa ns. kuuden kuukauden sääntöä. Myös Suomessa nämä palkkiot jaetaan OECD:n linjausten mukaan ja ristiriidat ovat eri maiden välillä harvinaisia, vaikkakin mahdollisia.
Jos kyse on optioista, asettaa verolainsäädäntömme reunaehtoja: Suomen ja työskentelymaan välillä on oltava verosopimus, toisen valtion on verotettava tuloa palkkana ja lisäksi on annettava näyttöä siitä, että osakepohjainen tulospalkkio on tuotu työskentelyvaltion viranomaisen tietoon. Tämän lisäksi pitäisi pystyä pitämään kirjaa siitä, miten palkkioiden kertymisjaksot ovat jakaantuneet eri maiden välille. Mitä useammin henkilö siirtyy maasta toiseen, sen useampaan maahan verotus jakaantuu, ja jokainen maa tuo mukanaan uuden tavan ja uudet lomakkeet.
Säännöt ovat selkeitä, mutta verotuksen toteutusta varten vaadittava näyttö ja selvitys voi kuitenkin osoittautua työlääksi. Ilman selkeää ohjeistusta, seurantaa ja tukea voivat osakepohjaiset tulospalkkiot aiheuttaa harmaita hiuksia ulkomaankomennuksella olevalle.
Yleinen tilanne, selkeät säännöt – toteutus haastava
Sokerina pohjalla, ja maininnan arvoisena, on myös ulkomaalainen suomalaisen yhtiön hallituksessa istuva henkilö, jonka sosiaaliturva joudutaan järjestämään Suomen ulkopuolella. EU- ja ETA-alueen yhteiset, ja varsin selkeät pelisäännöt sosiaaliturvan järjestämiseksi johtavat varsin usein siihen, että suomalainen yhtiö joutuu rekisteröitymään toiseen valtioon saadakseen hallituksen jäsenensä lakisääteiset sosiaaliturvavelvoitteet hoidettua.
Yhdessä asiakkaidemme kanssa vietetty aamukahvi osoitti taas, että eri yhtiöissä painiskellaan samojen ongelmien kanssa. Taas voitiin todeta, että vaikka tieto ehkä lisää tuskaa, niin tiedon jakaminen, ja pulmallisten ulkomaankomennuksiin liittyvien kysymysten ratkominen yhdessä on antoisaa, hauskaa ja mielenkiintoista.
Paula Holmström
Kirjoitus on alunperin julkaistu KPMG:n blogissa.
