Perintö- ja lahjaverotukselle on olemassa monia periaatteellisesti hyviä perusteluja. Käytännössä perintö- ja lahjavero on kuitenkin huono ja epäoikeudenmukainen vero.
Perintö- ja lahjavero ei ole kytköksissä rahavarojen saamiseen eli verovelvollisten aitoon veronmaksukykyyn. Perintönä tai lahjana saadaan usein muuta kuin likvidissä muodossa olevaa omaisuutta, kuten esimerkiksi asuntoja, kiinteistöjä tai yritysvarallisuutta. Verojen maksamiseksi verovelvollinen saattaakin joutua erityisjärjestelyihin tai jopa myymään perintönä tai lahjana saamansa omaisuuden.
Perintö- ja lahjavero poikkeaa tältä osin esimerkiksi ansiotulojen, pääomatulojen tai luovutusvoittojen verotuksesta. Niissä veronmaksu tapahtuu samassa yhteydessä, kun verovelvollinen saa hallintaansa käteisiä rahavaroja.
Perintö- ja lahjavero on ongelmallinen erityisesti sellaisille verovelvollisille, joilla ei ole käytettävissään likvidejä varoja, joilla verot voidaan tarvittaessa maksaa ”päältä pois”. Sitä vastoin varakkaat verovelvolliset voivat aina valita, maksavatko he verot muista varoistaan vai haluavatko he myydä perintönä tai lahjana saamaansa varallisuutta.
Lisäksi merkittävä ongelma on, että perintö- ja lahjaverotus on kansainvälisesti poistumassa oleva veromuoto. Näin ollen Suomen perintö- ja lahjavero on varsin helppoa välttää siten, että varallisuuden siirtymisajankohtana sekä perinnön tai lahjan antaja että saaja asuvat sellaisessa maassa, jossa ei ole perintö- ja lahjaverotusta.
Suomen kannalta erityisen ongelmallista on, että lähinaapureissamme Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ei ole enää perintö- ja lahjaveroa. Asuinpaikan pysyvä tai väliaikainen muuttaminen on käytännössä mahdollinen verosuunnittelumuoto vain varakkaille verovelvollisille. Vero, joka kannustaa varakkaita muuttamaan pois Suomesta, on tietysti huono vero. Samalla se on myös epäoikeudenmukainen vero, koska sen välttäminen on mahdollista vain varakkaille kansalaisille.
Yleinen harha-ajatus on, että perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen vähentäisi valtion verotuloja perintö- ja lahjaveron vuotuisen tuoton suuruisella summalla. Perintö- ja lahjaverosta luopuminen kuitenkin laajentaisi automaattisesti luovutusvoittoverotuksen veropohjaa ja vastaavasti sitä kautta lisäisi valtion verotuloja.
Luovutusvoittoverotuksen veropohjan laajeneminen ei olisi kovinkaan haitallista, sillä luovutusvoittovero on kytköksissä verovelvollisten veronmaksukykyyn ja se on myös kansainvälisesti yleinen verotusmuoto.
Teksti on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 26.3.2018.
