EU-komission ajama hanke on jo hermostuttanut ruotsalaiset täydellisesti. Toivottavasti Pohjoismaat eivät jää tässäkin väännössä yksin, kirjoittaa Varman toimitusjohtaja Risto Murto.
Suomalaiset yritykset ja sijoittajat ovat olleet laajasti ja aktiivisesti tekemässä ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Työ näkyy sekä yritystasolla että elinkeinoelämän järjestöissä.
Palaute tästä on ollut monella tavalla positiivista, josta tärkein on saatu osakemarkkinoilta. Uudet liiketoiminnat, jotka perustuvat päästöjen vähentämiseen, ovat tuottaneet viime vuosina usein arvoa osakkeenomistajille.
Ilmastopolitiikka on kuitenkin myös politiikkaa. Vaikka tavoitteet ovat hyvät ja yhteiset, poliittiset ratkaisut ovat kompromisseja ja valintoja eri vaihtoehtojen välillä. EU:ssa on siirrytty vaiheeseen, jossa pitää tehdä jo päätöksiä.
Esimakua poliittisista ratkaisuista suomalaiset ovat saaneet EU:n taksonomiapäätöksissä.
Periaatteessa kyseessä piti olla tieteeseen nojaava luokittelu, joka kertoo sijoittajille, mitkä harvalukuiset yritykset ja rahoitushankkeet ovat aidosti vihreitä, mutta luokittelua ei kuitenkaan ole käsitelty näin.
Etenkin maakaasua käsittelevässä ratkaisuehdotuksessa niin sanottu reaalipolitiikka voitti. Keski-Euroopan riippuvuus maakaasusta näkyy.
Joillakin pienemmillä maaryhmillä kuten Pohjoismailla oli omat intressinsä esimerkiksi metsissä, mutta niiden poliittinen painoarvo ei vastaavalla tavalla riittänyt.
Komissio haluaa puuttua yritysten hallintoon
Jos suomalaiset ovat pettyneet politiikkapeliin, kannattaa varustautua seuraaviin eriin. Suomalaisten ja laajemmin pohjoismaisten yritysten näkökulmasta paljon asioita on vielä kehitysputkessa.
EU:n komissio on tehnyt jo ensimmäisen konsultaatiokierroksen sosiaalisesta taksonomiasta. Se laajentaisi vihreän taksonomian kaltaista käsittelyä laajasti sosiaalisiin kysymyksiin.
Pitkällä asialistalla on muun muassa terveys, tasa-arvo, työolot, ihmisoikeuksien puolustaminen ja kyberturvallisuus, ja tässä vain osa teemoista. Käytännössä yritysten raportointivelvollisuus voi laajentua edelleen merkittävästi.
Lähikuukausien mielenkiintoisin hanke on komission ehdotus yritysten hallintomallin uudistamiseksi. Teemana on muuttaa yritysten hallintomallia kestävän kehityksen mukaiseksi. Hanke on myöhässä ja kohdannut vaikeuksia, mutta ehdotusta odotetaan nyt täksi kevääksi.
Komission lähtökohtana on, että yritysten hallinnon ja toiminnan pitäisi heijastaa laajemmin yrityksen sidosryhmiä.
Komission valmistelu heijastaa avoimesti epäluottamusta pörssilistattujen yhtiöiden hallintomalliin ja hallituksiin. Taustalla olevat komission tilaamat tutkimuspaperit ovat pelottavan asenteellisia ja huonoja.
Ruotsalaiset ovat jo aivan syystä hermostuneet täydellisesti ajatuksista. He käsittävät, että nyt käydään ensimmäinen brexitin jälkeinen taistelu siitä, ketä varten yrityksen hallitukset tekevät työtä. Toivottavasti Pohjoismaat eivät jää tälläkin kertaa väännössä yksin.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 10.1.2022.
