Vuoden 2017 eläkeuudistus nostaa eläkeikää nopeasti ja siirtää päätösvaltaa eläköitymisestä entistä enemmän työntekijälle. Eläkeiän noustessa johtaja ei silti välttämättä kykene tai halua jatkaa eläkeikään saakka huippuroolissa. Usein sitä ei halua työnantajakaan.
Huippukykyä ei kannata kuitenkaan työntää kokoaikaeläkkeelle vain siksi, ettei hän jaksa työskennellä aivan entiseen tahtiin.
Kun 1800-luvulla rakennettiin taloa, kehotettiin sen paikka valitsemaan kutsumalla koolle neljä satavuotiasta ja kuuntelemaan heitä.
Eläkeikä ei ehkä nouse lähivuosina ihan sataan, mutta vanhoista ja viisaista kannattaa silti pitää kiinni.
Kun yrityksellä on toimiva eläkestrategia, varmistetaan että oikeat ihmiset ovat oikeissa paikoissa ja tuottavuuden riskit hallittuja. Se on hyödyllinen myös ylimmän johdon eläköitymisten hallinnassa.
Onkin syytä pohtia malleja, joiden avulla johtaja voisi viimeisinä työvuosinaan luontevasti siirtyä esimerkiksi neuvonantajan rooliin kevennetyllä työviikolla.
Toisaalta työtehonsa menettäneelle ammattilaiselle on tärkeää varmistaa järkevä eläke alimmassa mahdollisessa iässä.
Työelämän trendiennusteet lupaavat, että muutosten nopeus kiihtyy, joustavuuden merkitys korostuu ja digitalisaatio mullistaa maailmaa.
Tulevaisuudessa johtajien urakehitys on tempoilevampaa ja riskipitoisempaa.
Myös kompensaatiot voivat vaihdella rajusti.
Julkisessa keskustelussa on ruodittu johtajien oikeutta aikaiseen eläköitymiseen.
Usein unohdetaan työnantajalle relevantimpi näkökulma eli yrityksen oikeus ja mahdollisuudet järjestää johtajan siirtyminen eläkkeelle tai muihin tehtäviin, kun ajankohta on kaikille sopivin.
Eläkestrategia on iso apu henkilökunnan työkyvyn turvaamisessa, seuraajasuunnittelussa ja kyvykkyyksien johtamisessa.
Vuonna 2025 koko yritykselle tuttu eläkestrategia, ja mielellään laajemmin vielä ikästrategia, on kullan arvoinen.
Kymmenen vuoden sisällä käytössämme on työkalut, joilla voimme mitata ylimmän johdon ja henkilöstön työkykyä ja -halua sekä optimoida toimintamalli sekä työntekijän että työnantajan eduksi.
Strategiaa ei luoda ja implementoida hetkessä. Siksi yrityksen kannattaa aloittaa eläkestrategian luominen viimeistään nyt.
Henkilöstöstrategiaan, palkitsemispolitiikkaan ja ikäohjelmiin kytkeytyvän eläkestrategian avulla voidaan rakentaa rahoitusmallit eri eläköitymisskenaarioille.
Yrityksen hallinnassa olevat mallit auttavat nuortenkin urakehitystä, kun seniorien kokemus hyödynnetään optimaalisesti.
Uudentyyppisissä malleissa viestinnällä on iso merkitys psykologisen hyväksynnän saavuttamisessa.
Eläkestrategia auttaa luomaan selkeät prosessit, joissa eläköityminen ja mahdollinen jäähdyttely otetaan puheeksi kaikkien kanssa tietyssä iässä.
Yhteisymmärrykseen päästään nopeammin ja paremmassa hengessä, kun kaikki osaavat odottaa keskustelua.
Ja satavuotiaatkin tietävät, että heidän näkemyksilleen on edelleen käyttöä.
Kirjoitus on alun perin ilmestynyt Mandatum Life Magazinessa lokakuussa 2015. Lue lisää ajankohtaisia artikkeleita Life Journalista: www.mandatumlife.fi/hallitustyo
