Vaalien alla taloutemme pelastajaksi on esitetty Viron yritysveromallia. Suomen Yrittäjät ehdotti alkuvuodesta, että seuraava hallitus tekisi selvityksen Viron veromallista. Keskusta ehdottaa verolinjauksissaan loikkaa kohti Viron mallia ja kokoomus liukumaa sitä kohti.
Viron veromallissa yhtiön voittoa ei normaalin yritysverojärjestelmän tavoin veroteta voiton syntyessä, vaan vasta voitonjaon yhteydessä, jolloin jaetusta voitosta peritään 20 prosentin vero. Vaikka Viro on läheinen naapurimaa, on sen veromallin istuttaminen Suomeen monista syistä mahdotonta.
Viron malli tarkoittaisi luopumista siitä tuloverotuksen perusperiaatteesta, että yhtiön voittoa verotetaan voiton realisoitumisen ajankohtana. Voiton verotusta sen syntymishetkellä on pidetty tärkeänä osana hyvää verojärjestelmää. Yhtiöverotus täydentää henkilöomistajien verotusta ja toteuttaa ennakonpidätyksen tapaisesti verotuksen reaaliaikaista toimittamista.
Yhtiön voiton nollaverotus tarkoittaisi merkittävää epäneutraalisuutta verojärjestelmään. Suorat sijoitukset tai liiketoiminnan harjoittaminen ilman yhtiömuotoa olisivat selvästi ankarammin verotettuja kuin yhtiömuodon kautta harjoitettu toiminta. Järjestelmä sisältäisi huomattavan lukkiutumisvaikutuksen: yrityksen voittoja ei kannattaisi jakaa omistajille osinkoina vaan pitää yhtiössä. Tämä kannustaisi myös sellaisten investointien tekemiseen, jotka eivät olisi yhtiölle liiketaloudellisesti perusteltuja tai ohjaisi varojen passiiviseen makuuttamiseen yhtiön tileillä.
Epäneutraali järjestelmä kannustaisi yhtiömuotoa hyödyntävään verosuunnitteluun. Yhtiömuodon kautta saavutettaisiin huomattavia veroetuja verrattuna suoraan liike-toimintaan tai sijoittamiseen. Nollaverokanta yhdistettynä Suomen ennätyksellisen ankaraan ansiotuloverotukseen ja efektiivisesti ankaraan pääomatuloverotukseen olisi mahdoton yhtälö. Haitallisten ohjausvaikutusten estäminen edellyttäisi käytännössä myös muun verotuksen, erityisesti pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen muuttamista kohti Virossa voimassa olevaa tasaveromallia, jossa yleinen verokanta on 20 prosenttia.
Viron veromalli olisi verotuottojen kannalta kallis kokeilu. Staattisesti arvioituna verotuottojen menetykset olisivat 2-3 miljardia euroa. Veromallin voimakkaiden ohjausvaikutusten tosiasialliset fiskaaliset menetykset olisivat alkuvuosina huomattavasti suuremmat, sillä valtaosa yrityksistä pyrkisi pidättäytymään kokonaan voitonjaosta. Jos haitallisia ohjausvaikutuksia pyrittäisiin vähentämään pääomatulo- ja ansiotuloverotuksen keventämisellä, olisivat verotuottomenetykset vastaavasti sitä suuremmat.
Kansainvälisesti Viron veromalli on täysin poikkeuksellinen. Missään muussa läntisessä valtiossa ei ole voimassa vastaavanlaista järjestelmää. Vain perinteiset veroparatiisit tarjoavat yhtiöille nollaverokantoja. Kansainvälisen politiikan tärkeä painopistealue on haitallisen verokilpailun ja kansainvälisen veronkierron torjunta. Tällaista yhteistyötä tehdään erittäin voimakkaalla paineella muun muassa EU:ssa ja OECD:ssä. Nollaverokantaan siirtyminen olisi tyrmäävä toimenpide näitä hankkeita ja niihin täysimääräisesti osallistuvia EU:n ja OECD:n jäsenvaltioita kohtaan.
Viron malliin liittyy myös oikeudellisia ongelmia. On hyvin todennäköistä, että EU ei hyväksyisi Viron veromalliin siirtymistä, sillä se on ristiriidassa EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin kanssa. Liittyessään Unioniin vuonna 2005 Viro sai poikkeusluvan säilyttää voimassa ollut veromallinsa. EU-oikeuden ja nykyisten kansainvälisen veropolitiikan tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevan mallin hyväksyminen nykyiselle jäsenvaltiolle olisi sitä vastoin epätodennäköistä.
Suomella on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevat verosopimukset lähes 80 valtion kanssa. Kaikki verosopimukset on laadittu siltä pohjalta, että Suomessa on voimassa normaali länsimainen yritysverojärjestelmä. Jos Suomi siirtyisi Viron veromalliin, useimmat verosopimusmaat todennäköisesti edellyttäisivät verosopimusten irtisanomista tai uudelleenneuvottelua.
Viron veromalliin liittyy lukuisia ongelmia, joista jokainen yksinäänkin olisi mallin toteuttamisen este. Kun kaikki ongelmat otetaan huomioon, on Viron veromalli täyttä utopiaa. Seuraavan hallituksen kannattaakin keskittyä toteuttamiskelpoiseen, talouskasvua ja työllisyyttä tukevaan veropolitiikkaan.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 13.4.2015
