Yleisöannin suhteellinen osuus listautumisanneissa on yleensä pieni.
Pörssin kuumetessa usein nostetaan esille kysymys: ”Miksi sain näin vähän osakkeita yleisöannissa?”. Kysymystä allokaation pienuudesta ei toki ilmaannu, jos listautumisanti epäonnistuu. Vaikka tällä hetkellä listautumisaikeita ei julkisteta haasteellisista markkinaolosuhteista johtuen ja loppuvuodesta ei nähtäne montaakaan, listautumisvalmisteluita ja -suunnitelmia tehdään edelleenkin aktiivisesti, ja kysymykset listautumisrakenteesta ovat relevantteja.
Listautumisen sijoittajaryhmät (tranchet)
Listautumisissa on yleensä kolme sijoittajaryhmää: institutionaaliset sijoittajat (instituutioanti), yhteisöt ja yksityishenkilöt (yleisöanti) ja henkilöstö (henkilöstöanti). Institutionaalisten sijoittajien osuus listautumisannista on selvästi suurin. Yleisöannin osuus listautumisannista on ollut arviolta keskimäärin noin 7–9 %:n tienoilla, vaikkakin lopullinen allokaatio-osuus voi poiketa tästä. Kun ottaa huomioon yksityissijoittajien lukumäärän merkittävän kasvun listautumisissa viime vuosien aikana, on hyvä pohtia, miksi yleisöannin osuus on suhteellisen pieni. Pitäisikö alussa esitetty kysymys sittenkin mieluummin muotoilla siten, että ”Miksi yleisöannin suhteellinen osuus on pieni”?
Kurssivaikutuksen minimointia?
Listautuvat yhtiöt haluavat omistajikseen tunnettuja, hyvämaineisia ja pitkäaikaisia sijoittajia, jotka järjestäjäpankit tuntevat. Tämän taustalla yhtenä ajatuksena on suojella alkuvaiheen kurssikehitystä impulsiivisilta reaktioilta heti listautumisen jälkeen. Alkuvaiheen kurssikehitystä on tosin myös mahdollista suojella niin sanotuilla Lock-up-järjestelyillä. Toisaalta reilut kymmenen vuotta sitten lyhyen aikavälin kauppaa käyvät hedge-rahastot olivat merkittävä joukko anneissa lisäten kaupankäyntivolyymiä niin hyvässä kuin pahassa. Mikäli suuri omistaja haluaa myydä osakkeensa hyödyntäen listautumispäivän yleensä suurta volyymiä, järjestäjäpankin kurssin vakautustoimet (stabilaatio) eivät välttämättä pysäytä kurssilaskua – olettaen, että osakkeet myydään markkinoille niin sanotusti ”ruudulla” ilman blokkiostajaa.
Voisiko ajatella, että lukumääräisesti laaja yksittäisistä sijoittajista koostuva sijoittajaryhmä olisi ennalta-arvaamaton ja toimisi yhtenäisesti ollen samanaikaisesti myyntilaidalla (tai ostolaidalla) ja täten vaikuttaisi osakkeen kurssikehitykseen negatiivisesti? Yksityissijoittajien joukossa on sekä lyhyen aikavälin treidaajia että pitkäaikaisija sijoittajia. Keskustelufoorumeilla ja julkisessa keskustelussa usein esiintyy yhteneviä näkemyksiä, mutta johtaako tämä määrällisesti suuriin osakemyynteihin, joilla olisi vaikutusta kurssiin? Tätä on vaikea arvioida, mutta listautumisen epäonnistuessa myyntilaidalla on muitakin toimijoita yksityissijoittajien lisäksi.
Vaikeutuuko kysynnän ennakointi?
Entä voisiko suurempi yleisöannin osuus lisätä riskiä listautumisen epäonnistumiselle kysynnän ennakoinnin vaikeudesta johtuen? Esimarkkinoinnin aikana järjestäjäpankin osakeanalyytikko tapaa institutionaalisia sijoittajia ja kerää heiltä palautetta listautumisen suunnittelua varten. Vastaavasti ei kuitenkaan normaalisti toimita yksityissijoittajien kanssa. Voisikin ajatella, että yleisöosuuden lisääminen vaikeuttaisi listautumisannin kysynnän määrän arviointia, mikä puolestaan kasvattaa transaktioriskiä. Toisaalta esimerkiksi ankkurisijoittajien sitoumuksien avulla voidaan lisätä listautumisen onnistumisen todennäköisyyttä.
Institutionaaliset sijoittajat ovat tärkeässä roolissa myöhemmillä rahoituskierroksilla
Listautuminen on merkittävä tapahtuma yhtiön historiassa ja se tuo mukanaan paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Listautunut yhtiö voi jatkossa hankkia uutta pääomaa esimerkiksi suunnatuilla anneilla tai merkintäoikeusanneilla. Suunnattuja anteja ei käytännössä kohdisteta yleisölle, mutta merkintäoikeusanneissa yksityishenkilöt osakkeenomistajana voivat halutessaan olla mukana. Olemassa olevat omistajat ovat yhtiön kannalta tärkeässä roolissa suunnatuissa anneissa mikä korostaa institutionaalisten sijoittajien merkitystä tulevilla rahoituskierroksilla.
Listautuneen yhtiön osakkeen kaupankäyntivolyymillä on merkitystä arvonmuodostukselle
Yhtiön kurssikehitykselle on tärkeää, että osakkeella käydään kauppaa. Osakkeen, jolla käydään paljon kauppaa, pörssikurssi kertoo luotettavammin osakkeen arvostustasosta kuin osakkeen, jonka kaupankäyntivolyymi on olematon. Kun arvo ei niin sanotusti ”nouse esiin”, on vaikeaa luoda tai lisätä omistaja-arvoa ja sitä voidaan jopa tuhota pörssiyhtiönä. Huono kaupankäyntivolyymi on usein tyypillistä pienen markkina-arvon omaavilla yhtiöillä, joiden niin sanottu ”free-float” on myös pieni.
Osakkeen kurssikehityksen kannalta olisi tärkeää, että yhtiöllä olisi monipuolinen omistajajoukko ja riittävän moni osakevälittäjä (osakeanalyytikko) tai maksetun osaketutkimuksen tarjoaja seuraisi osaketta. Osakeanalyytikot seuraavat yleensä heikosti osakkeita, joilla ei käydä kauppaa. Tämä on perinteinen muna-kana-ongelmanasettelu; analyysiseuranta nostaisi kaupankäyntivolyymiä, mutta harva analyytikko seuraa, jos osakkeella ei käydä kauppaa. Mifid II -sääntelyn seurauksena osakevälittäjien joukko on pienentynyt ja polarisoitunut merkittävästi, mikä aiheuttaa haasteita listautuville yhtiöille suppean seurannan johdosta.
Osakkeen kaupankäyntivolyymi on tärkeää yhtiön osakkeen arvonmuodostukselle, mikä korostaa myös laadukkaan ja aktiivisen sijoittajaviestinnän merkitystä sijoittajakontaktoinnissa. Institutionaaliset sijoittajat harvemmin tekevät pieniä toimeksiantoja päivittäin, jolloin kyseiset osakkeet eivät lisää päivittäistä kaupankäyntivolyymia. Yksityishenkilöt tai piensijoittajat ovat puolestaan yleensä aktiivisia, lisäten päivittäistä kaupankäyntivolyymiä, joskin pienillä volyymeillä institutionaalisiin sijoittajiin verrattuna – nämä kaupat tuovat kuitenkin osakekurssiin elämää ja liikettä. Kun ottaa myös huomioon osakesäästötilien suuren suosion sekä ylipäänsä viime vuosina kasvaneen innostuksen säästämiseen ja sijoittamiseen, olisi harkitsemisen arvoista miettiä yleisöannin suhteellisen osuuden kasvattamista, toki kunkin listautumisen erityispiirteet huomioiden.
Kirjoitus on alun perin julkaistu KPMG:n blogissa 9.9.2022.
