Pörssiyhtiöiden johdon palkitsemispolitiikat ja -käytännöt tulevat yhtiökokouksiin äänestettäväksi seuraavan kahden vuoden aikana. EU:n Say-on-pay-direktiivi edellyttää, että yhtiökokoukselle jaettava materiaali esittelee nykyistä tarkemmin yrityksen palkitsemispolitiikan sekä toteutetun palkitsemisen.
Muutos on jo aika lähellä, mutta monet suomalaiset yritykset ovat valmistautuneet siihen heikosti, jos ollenkaan. Alle viidenneksellä suomalaisista pörssiyrityksistä on hallituksen hyväksymä palkitsemispolitiikka, kun maailman menestyneimmillä yrityksillä luku on 84 prosenttia. Tilanne on samankaltainen kuin nähtiin yritysvastuuraportoinnin uudistamisen kanssa viime vuonna. Moni suomalaisyritys ryhtyi valmisteluun liian myöhään ja raporttien taso jäi selvästi heikommaksi verrattuna yleiseen käytäntöön.
Laadukas ja riittävän läpinäkyvä raportointi vahvistaa hyvän hallitustyön uskottavuutta.
Pörssiyhtiöissä palkitsemispolitiikka tulee saattaa yhtiökokouksessa neuvoa-antavaan äänestykseen ja hyväksytyn politiikan tulee päteä seuraavat neljä vuotta, joten sen on oltava perusteellisesti pohdittu. Hyviäkin esimerkkejä valmistautumisesta löytyy jo – erityisesti valtio-omisteisista yhtiöistä. Näissä yrityksissä palkitsemisraportointi ei ole vain pintaraapaisu vaan jo melko selkeä kuvaus siitä, mitä palkitsemisessa tavoitellaan ja miten se toteutuu.
Johdon palkitsemisen viestinnän osalta nykytilanne on kuitenkin hyvin kirjava. Erot tulevat näillä näkymin vain korostumaan ensi vuonna. Parhaissa yrityksissä muutosta hyödynnetään palkitsemisen kokonaisuuden toimivuuden arvioimiseen ja kehittämiseen eikä vain sääntelyyn sopeutumiseksi. Laadukas ja riittävän läpinäkyvä raportointi vahvistaa hyvän hallitustyön uskottavuutta toisin kuin muutamaan, mille tahansa yritykselle sopivaan yleiseen periaatteeseen nojautuva ”palkitsemispolitiikka”.
Maailmalla johdon palkitseminen on noussut yritysten mainetta, yrityskuvaa ja toiminnan eettisyyttä mittaavaksi, ja usein myös koettelevaksi, tekijäksi. Äärimmäinen esimerkki tästä on pääjohtaja Carlos Ghosnin tapaus Renault-Nissanilla. Kun epäselvyydet hänen palkitsemisessaan tulivat ilmi, Renaultin markkina-arvosta katosi useita miljardeja euroja ja Ghosn joutui vankilaan.
Palkitsemisvaliokunnissa riittää syksyllä mietittävää, millaisen materiaalin kukin olisi valmis esittelemään osakkeenomistajille. Onko sisältö riittävän selkeää ja ymmärrettävää kuten regulaatio edellyttää? Antaako se osakkeenomistajille oikean kuvan palkitsemisesta ja erityisesti sen tavoitteista paljastamatta liikaa kilpailijoille?
Toinen keskeinen kysymys on, halutaanko palkitsemisraportoinnilla täyttää vain sääntelyn minimivaatimukset ankeassa esitysmuodossa vai tähdätäänkö Suomen tai kansainväliseen parhaimmistoon. Joka tapauksessa materiaalin tulee olla sillä tasolla, että osakkeenomistajat pystyvät tasapuolisin tiedoin äänestämään palkitsemisen tarkoituksenmukaisuudesta.
