Vastuullinen hallitus varmistaa, että potentiaaliset maineriskien aiheet ovat tiedossa ja toimivalla johdolla on työkalut niiden hoitamiseen.
Viimeaikainen julkinen keskustelu tietoturvan ympärillä on nostanut esiin yritysten ja muiden organisaatioiden varautumisen tärkeyden. Näkökulma on ollut pitkälti tietojärjestelmiin ja niiden turvallisuuteen liittyvää, mutta varautuminen on syytä nostaa esiin myös maineriskien kohdalla. Maineriskien realisoituminen on pahimmillaan kohtalokasta liiketoiminnalle ja organisaation toimintaedellytyksille.
Siksi vastuullisesti toimivan hallituksen agendalle kuuluu varmistaa, että organisaatiolla on kartoitettuna potentiaaliset maineriskien aiheet, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riskien toteutuessa myös kykyä toimia. Tämä on vastuullisuutta sekä yhtiön työntekijöitä, omistajia ja sijoittajia että asiakkaita ja muita ulkoisia sidosryhmiä kohtaan.
Varautuminen ohjaa oikeaan suuntaan
Maineriskit ovat luonteeltaan erilaisia kuin monet muut yritystoiminnan riskit. Ne voivat iskeä yllättävistä kulmista ja koskettaa yllättäviä sidosryhmiä. Siksi maineriskeihin varautuminen voi tuntua vaikealta eikä niihin yleensä suhtauduta samalla vakavuudella kuin esimerkiksi liiketoiminnallisiin tai rahoitusriskeihin.
Silti maineriskeihin varautuminen on samanlaista työtä kuin muidenkin riskien kohdalla: ennakoivaa, systemaattista ja toistuvaa.
Varautumisessa kartoitetaan organisaation potentiaaliset riskiaiheet. Tämän pohjalta varaudutaan niiden toteutumiseen, sillä usein maineriskien toteutuminen ei ole pelkästään organisaatiosta itsestään kiinni. Kokemuksemme mukaan varautumisessa nousee usein esiin myös asioita, joita muuttamalla organisaatio pystyy toimimaan vastuullisemmin ja poistamaan toimintaansa liittyviä maineriskejä. Tämä on varautumista parhaimmillaan ja muuttaa koko organisaation toimintaa terveemmäksi.
Mainekriisi paljastaa johdon heikkoudet
Varautumisen rinnalla kulkee aina myös kriisiviestintä. Sen onnistumista arvostellaan herkästi ja kriisiviestinnän merkitystä korostetaan mainekriisistä selviytymisen keinona. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että paraskaan kriisiviestintä ei muuta mustaa valkoiseksi tai pelasta heikosti valmistautunutta yritystä. Eikä paraskaan kriisiviestintäsuunnitelma toimi, jos sitä ei voida toteuttaa.
Usein suunnitelman toteuttamisen esteenä on organisaation kyky toimia kriisitilanteessa. Siksi kriisitilanteessa toimimista on hyvä harjoitella ja samalla hallituksen on tärkeää varmistaa, että johdolla on kykyä toimia kriisitilanteissa.
Huonolla sisäisellä dynamiikalla toimiva, ristiriitainen tai pahimmillaan riitelevä johto ei toimi optimaalisesti normioloissakaan, mutta erityisesti kriisitilanteessa sen heikkoudet nousevat esiin ja paineisessa tilanteessa toiminta voi jopa lamaantua. Silloin hyväkin kriisiviestintäsuunnitelma jää pelkäksi kauniiksi ajatukseksi ja organisaation maine vaarantuu entisestään.
Huonolla sisäisellä dynamiikalla toimiva, ristiriitainen tai pahimmillaan riitelevä johto ei toimi optimaalisesti normioloissakaan.
Sama ongelma voi nousta esiin myös puutteellisten viestintätaitojen ja työkalujen myötä. Organisaation on mahdotonta suojella mainettaan, jos sillä ei ole valmennettuja ja valmiita puhehenkilöitä tai keinoja tavoittaa tärkeimpiä sidosryhmiään.
Vastuullinen hallitus odottaa johdolta parasta mahdollista toimintaa mainekriisitilanteessa. Siksi hallituksen tulee varmistaa, että kriisiaiheisiin on varauduttu, johdon keskinäinen toiminta on kunnossa ja sillä on tarvittava osaaminen. Muuten maineriskin hinta nousee liian kovaksi. Ja sen hinnan maksavat sekä työntekijät että omistajat.
