Castrén & Snellman isännöi korruptionvastaisen Transparency International -järjestön vierailua Suomessa toukokuussa.
Järjestön johtaja Cobus de Swardt esitteli korruptionvastaisen toiminnan globaaleja trendejä. Esityksen kolme pääviestiä olivat:
- Ensimmäisen viestinsä de Swardt osoitti suomalaiselle liike-elämälle. Hän antoi tunnustusta siitä, että Suomella on hyvä maine ja että olemme tutkitusti yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Suomen elinkeinoelämä on jo pitkään saanut arvokasta kilpailuetua siitä, että olemme luotettava ja läpinäkyvä yhteistyökumppani. Kilpailuetumme ei kuitenkaan ole enää mikään itsestäänselvyys, sillä maailmantalous muuttuu nopeasti ja vaatimukset avoimuudesta lisääntyvät, minkä vuoksi monet maat ovat alkaneet panostaa entistä enemmän korruption kitkemiseen.
Kilpailuetumme ei kuitenkaan ole enää mikään itsestäänselvyys.
- Toinen de Swardtin viesteistä koski meneillään olevaa muutosta, jossa valtionhallinnon lisäksi myös kansalaisliikkeissä ja elinkeinoelämässä on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota korruptioon. Toistaiseksi korruptionvastaista taistelua on tyypillisesti johdettu valtionhallinnosta käsin. Keinoista on sovittu suljettujen ovien takana käydyissä hallitustenvälisissä neuvotteluissa, ja neuvottelujen tulokset on kirjattu kansainvälisiin yleissopimuksiin. Nykyisin kuitenkin yhä useammat kansalaiset ja elinkeinoelämän edustajat yrittävät saada ääntään kuuluville ja ohjata kansainvälistä kehitystä kohti vähemmän korruptoitunutta maailmaa. Cobus de Swardt kehottikin yleisöä vaatimaan valtionhallinnolta näkyvämpää roolia taistelussa korruptiota vastaan.
Riskialueilla toimivien yhtiöiden kannattaa kertoa julkisesti korruptionvastaisista toimintatavoistaan.
- Kolmas viesti nousi esiin yleisön joukosta esitetystä kysymyksestä: Globaali talous tarjoaa valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia, mutta usein ne sijaitsevat alueilla, jotka ovat hyvin riskialttiita ja joilta puuttuu avoin ja demokraattinen yhteiskunta. de Swardtin mielestä liiketoimintaa voi ihan hyvin harjoittaa tällaisilla riskialueilla, kunhan vastuullisen liiketoiminnan perusperiaatteista pidetään kiinni. Käytännön neuvona de Swardt suosittelee, että riskialueilla toimivien yhtiöiden kannattaa kertoa julkisesti korruptionvastaisista toimintatavoistaan ja myös ryhtyä konkreettisiin toimiin korruption ja lahjonnan vastaisessa taistelussa.
de Swardtin näkemykset herättivät yleisössä paljon keskustelua, mikä ei yllätä, sillä korruptiolla ja lahjonnalla on korkea hinta: korruption osuus on viisi prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta eli yhteensä 2,6 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Korruptiosta on tullut todellinen huolenaihe yrityksille, sillä 35 prosenttia yritysten sisäisistä väärinkäytöksistä liittyy korruptioon.
Onkin selvää, että korruptio aiheuttaa korkeita kustannuksia, ennakoimattomuutta ja epätasa-arvoa. Yhtä selvää on, että suomalaisten on ponnisteltava entistä kovempaa voidaksemme ylläpitää vuosien saatossa rakentamaamme hyvää mainettamme yhtenä maailman vähiten korruptoituneena maana ja osallistuttava aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun taistelussa korruptiota ja lahjontaa vastaan.
Kirjoittajat:
Kirjoitus on alunperin julkaistu Castrén & Snellmanin blogissa.
