EU vaikeuttaa vastuullista sijoittamista sääntelyhirviöllä, kirjoittaa Maarit Aarni-Sirviö DIF-jäsenblogissaan.
Vastuullinen sijoittaminen on valtavirtaa. Maailman suurin varainhoitaja BlackRock sitoutui jo vuonna 2008 YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Tänä vuonna yhtiön toimitusjohtaja ilmoitti vuotuisessa sijoittajakirjeessään vaativansa yhtiöiltä entistä enemmän ympäristön, yhteiskunnan ja hyvien hallintotapojen eli ESG-tekijöiden huomioimista liiketoimissaan.
Myös suomalaiset sijoittajat ovat vahvistaneet vastuullisuuspainotuksiaan. Työeläkeyhtiö Varman yritysvastuun painopisteitä ovat ilmastonmuutoksen hillintä, työkyvyn ja hyvän työelämän edistäminen, toiminnan eettisyys ja avoin viestintä sekä vastuu varmalaisista. Ilmarinen toteaa saman ja painottaa haluavansa vaikuttaa positiivisesti vastuullisuuden edistämiseen sekä omalla sijoitustoiminnallaan että valitsemiensa varainhoitajien kautta.
Myös suomalaiset sijoittajat ovat vahvistaneet vastuullisuuspainotuksiaan.
Sijoittajien aktivoituminen vastuullisuuskysymyksissä on näkynyt nopeasti yritysten toiminnassa. Jos yritysvastuu kuului aluksi erikoistuneille ammattilaisille, on se nyt monissa yrityksissä strategian ytimessä. Kysymys kuuluu: millä tavoin yrityksen tuotteet ja palvelut voivat tuoda ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, eriarvoisuuteen, köyhyyteen, makean veden riittävyyteen, ruokahuoltoon, terveydenhoitoon tai luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen?
Menestyjiä tulevat olemaan ne yritykset, jotka pystyvät kääntämään uhkat business-mahdollisuuksiksi. Niinpä monet yritykset, esimerkkinä Neste, ovat lähteneet oma-aloitteisesti ja pitkäjänteisesti kehittämään ratkaisuja, laatineet tavoitteita ja niille mittareita sekä kytkeneet johdon palkitsemista vastuullisuuskysymyksiin. Sijoittajat ovat palkinneet hurjalla kurssinousulla.
Pohdittavana on hengästyttävä lista sääntelyä.
Euroopan komission mukaan yritykset toimivat lyhytjänteisesti tavoitteenaan voiton maksimointi. Seurauksena on hanke yritysten hallinnointia koskevasta EU:n sääntelykehyksestä (Sustainable Corporate Governance). Pohdittavana on hengästyttävä lista sääntelyä, kuten johdon velvollisuus tasapainottaa osakkeenomistajien, työntekijöiden, asiakkaiden, paikallisen ja globaalin ympäristön sekä yhteiskunnan etuja, pitkäaikaisten omistajien äänivallan ja osinkojen kasvattaminen, kvartaaliraportoinnin kieltäminen, palkitsemiskriteeristö, hallitusjäsenten ESG-osaamisvaatimukset, sidosryhmien mukaantulo vastuullisuutta koskevaan riskienhallintaprosessiin sekä due diligence -velvollisuus hankintaketjuun.
Hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta esitetty sääntelykehys on pikemminkin sääntelyhirviö eikä sovi pohjoismaiseen hallintomalliimme. Onneksi hankkeesta on käynnistetty laaja kuuleminen. Konsultaatio on monivalintakysely, johon kuka tahansa eurooppalainen saa osallistua. Tutustukaa ja käyttäkää aikaa vastaamiseen.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden kolumnina 23.11.2020.
