Suomessa on välttämätöntä tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat ja kannustavat yrittämään, työllistämään, omistamaan ja investoimaan. Olen esittänyt Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) julkaisussa ”Verotuksen kolmiloikka” kokonaisuudistusta, jossa yhteisöverokanta alennetaan 15 prosenttiin, pääomatuloverotuksessa luovutaan progressiosta ja osinkojen verotuksessa siirrytään neutraaliin malliin.
Suomen yritysverojärjestelmä on viime vuosina menettänyt kilpailukykyään, kun useissa maissa on alennettu yhteisöverokantoja. Suomessa yritysverotuksen veropohja on poikkeuksellisen laaja, sillä meillä ei ole juurikaan käytössä erityisiä verohuojennuksia. Näistä syistä Suomen yritysverotuksen tosiasiallinen veroaste ei ole kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Yhteisöverokannan alentaminen 15 prosenttiin lisäisi kannustimia yritystoiminnan kasvattamiseen ja investointeihin sekä parantaisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten sijoitusten kohdemaana.
Eriytetyn tuloverojärjestelmän peruslähtökohtana on, että pääomatulot ovat laajasti veronalaisia, mutta niihin sovelletaan nimellisesti melko matalaa tasaverokantaa. Nämä periaatteet ovat vuosien varrella rapautuneet, kun nimellistä verokantaa on kiristetty ja tasaverokannasta on siirrytty progressiiviseen verotukseen.
Toisin kuin monissa muissa maissa Suomen pääomatuloverotuksessa ei ole erityisiä huojennuksia. Tästä syystä pääomatuloverotuksen tosiasiallinen taso on meillä kansainvälisesti vertaillen varsin ankara. Esimerkiksi luovutusvoittojen verotus on toiseksi ankarinta ja korkotulojen verotus kolmanneksi ankarinta EU:ssa.
Progression poistaminen yksinkertaistaisi verotusta ja vähentäisi kannustimia verosuunnitteluun.
Pääomatuloverotuksessa pitäisi luopua progressiosta ja soveltaa 30 prosentin verokantaa kaikkiin pääomatuloihin. Progression poistaminen yksinkertaistaisi verotusta ja vähentäisi kannustimia verosuunnitteluun. Lähivuosina pääomatulojen verotusta pitäisi alentaa kansainvälisesti kilpailukykyisemmälle tasolle.
Nykyinen osinkoverojärjestelmä on epäneutraali, monimutkainen ja sisältää talouskasvun kannalta haitallisia ohjausvaikutuksia. Pörssiosingon kokonaisveroaste vaihtelee 40 ja 43 prosentin välillä, kun taas listaamattoman yhtiön osingon kokonaisveroaste vaihtelee 26 ja 53 prosentin välillä.
Markkinaehtoinen veroelvytys on tehokkaampaa kuin valtiojohtoinen menoelvytys.
Ehdotukseni on, että osinkoverotuksessa siirrytään yhdenmukaiseen ja neutraaliin veromalliin. Neutraalissa mallissa osingon verokohtelua ei kytketä osinkoa jakavan yhtiön varallisuusasemaan ja osingonsaajalle osinko on aina pääomatuloverotuksen piirissä. Neutraalissa mallissa osingon kokonaisveroaste (eli yhtiön ja osakkeenomistajan yhteensä maksama vero) on sama kuin pääomatulon veroaste eli 30 prosenttia.
Ehdottamani kasvua ja kilpailukykyä tukeva verouudistus toimisi myös tehokkaana koronakriisin elvytystoimenpiteenä. Markkinaehtoinen veroelvytys on tehokkaampaa kuin valtiojohtoinen menoelvytys, sillä markkinatoimijoilla – eli yrityksillä, sijoittajilla ja kotitalouksilla – on poliitikkoja ja viranomaisia paremmat mahdollisuudet valita parhaat ja kannattavimmat sijoituskohteet.
Kirjoitus on julkaistu myös Kauppalehdessä 17.12.2020.
