ecoDa EU Alert – Week 51

Click here for the ecoDa EU Alert – Week 51

European Institution Developments

  • EC: Categorization for products under SFDR
  • Call for a simplification by 90 organizations, the German government and Accountancy Europe
  • Swedish Enterprise organization supports the Capital Market Union– Position Paper

International Developments

  • The upcoming challenges of US and China – New York Times Opinion

European Developments

  • EU companies top US and China counterparts in R&D investment growth

Articles / Publications

  • Interlinkages among biodiversity, water, food and health – Nexus Assessment
  • Board members open up on changing roles and expectations – Financial Times Report
  • ECGI Blog Review

Hallitustyö listautumista valmistelevassa yhtiössä

Pieni ryhmä DIFin jäseniä keskusteli 17.12.2024 DIF-sparrauksessa hallitustyöstä listautumista valmistelevassa yhtiössä DIFin uuden asiantuntijakumppanin White & Casen asiantuntijoiden johdolla. Sparraajana toimii White & Casen osakas Mikko Hulkko ja tilaisuuden moderaattorina White & Casen osakas Jenni Nygård. Mikko Hulkko piti aluksi ajankohtaiskatsauksen listautumismarkkinasta ja viimeaikaisista sääntelymuutoksista.

Osanottajia askarruttivat monet listautumiseen liittyvät kysymykset, erityisesti listautumiseen valmistautuminen. Mitkä ovat tärkeimmät asiat hallituksen näkökulmasta IPO readiness -selvityksessä? Mitä juridisia asioita pitää kattaa ennen listautumista? Kuinka rakentaa tunnettuutta ennen listautumista? Mikä on suurin muutos, jonka listautuminen tuo?

Listautumisprosessin osalta keskusteltiin prosessin käynnistämisestä ja neuvonantajien valinnasta. Keskustelua herätti myös se, eroaako perheyrityksen listautuminen niin sanotusta normaalista listautumisesta.

Hallituksen kokoonpano ja rooli herätti runsasta keskustelua. Yhdessä todettiin, että listautumisen jälkeen ainakin puheenjohtajalla olisi hyvä olla pörssiyhtiökokemusta. Listayhtiöiden juridista taakkaa pidettiin raskaana.

Tekoälyn käyttöönotto yrityksissä – mitä johdon ja hallituksen tulee tietää ja tehdä

DIF-sparrauksessa keskusteltiin 16.12.2024 tekoälystä. Pienryhmäkeskustelun sparraajina olivat LUT Yliopiston tutkijat, DIFin jäsen TkL Seppo Ruotsalainen sekä KTT Päivi Hokkanen. Molemmilla on vahvaa johtamis- ja hallituskokemusta.

Kiinnostus, panostukset ja tutkimus tekoälyä kohtaan kasvavat kohisten ja sen sanotaan vaikuttavan liiketoimintaan ja yhteiskuntaan paljon merkittävämmin kuin internetin. Samalla kuitenkin yritysten tekoälyn käytöstä saaduista taloudellisista hyödyistä on raportoitu niukasti. Tutkimusten mukaan keskeisiä syitä tulosraporttien ja tulosten niukkuuteen ovat muun muassa:

  • Tekoälyn käyttöönottoa ei pidetä merkittävänä asiana yrityksissä (”ei koske meitä, tulee pakettiohjelmistojen mukana”)
  • Yrityksissä ei ole tietoa eikä osaamista rakentaa suhtautumistaan tekoälyn käyttöönottoon (”kiinnostaa, mutta ei resursseja”)
  • Tekoälyn käyttöönotossa kohdataan esteitä ja haasteita, joita ei ole onnistuttu voittamaan (”liian hankalaa, kestää”)
  • Tekoälyä pidetään pelkästään työkaluna muiden joukossa (”ei sen kummempi kuin muutkaan IT-työkalut”)

Tekoälyn käyttöönotossa tulee selvittää, missä kunnossa yrityksen infra, data ja osaaminen ovat. Epäonnistuneita hankkeita on tutkimusten mukaan jopa 70-80 prosenttia, joten hallitusten tulee olla valppaina. Kysymys onkin, kykeneekö hallituksessa joku haastamaan toimivaa johtoa tekoälyasioissa. Tunnistaako toimiva johto, mihin yritys voisi käyttää tekoälyä? Miten tekoäly näkyy hallituksen vuosikellossa 2025?

Kilpailuetua tekoälystä ei saa käyttämällä kaikkien käytössä olevaa ChatGPT:tä. Onko yrityksellä määritetty omistaja digitaaliseen liiketoimintaan? Ennen kuin tekoälyn käyttö näkyy yrityksen tuloksessa, tekoälyn on oltava laajapohjaisesti yrityksessä käytössä.

ecoDa EU Alert – Week 44

Click here for the ecoDa EU Alert – Week 44

European Institution Developments

  • Takeaway EFRAG Conference : Advancing Transparency and Competitiveness

European Developments

  • EPP Group Position Paper: Securing the Competitiveness of the European Automotive Industry
  • Climate adaptation in the EU – European Court of Auditors Report

National Developments

  • Switzerland moves to extend climate reporting scope
  • France: New Sustainable Finance Observatory boosting research on sustainable finance

Articles / Publications

  • Transition Plan Disclosures – IOSCO Report
  • Sustainability as a business strategy – INSEAD Video

Events

  • How Can Boards Steer Sustainability Reporting? – A webinar by ecoDa and EY

Hallitus ja geopolitiikka

DIFin julkaisemista Hyvän hallitustyön kulmakivistä oma suosikkini on aina ollut sen ensimmäinen kohta: ”Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön kestävää arvonluontia pitkällä aikavälillä ja sitä tukevaa kulttuuria.” Sitä täydentää kahdeksas kulmakivi, jossa mainitaan hallituksen ymmärrys toiminta- ja sääntely-ympäristön muutoksista.

Muuttuvassa maailmassa, jossa hallitukset kohtaavat yhä enenevissä määrin lisää regulaatiota ja hautautuvat helposti yksityiskohtiin, on tärkeää muistuttaa tästä yritystoimintaa ohjaavasta perusperiaatteesta, joka juontaa juurensa myös osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:n voitontuottamistarkoituksesta.

Toinen suosikkini on viides kulmakivi, josta käy ilmi yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä: ”Hallitus valmistelee yhtiön strategiaa yhdessä toimivan johdon kanssa, päättää strategiasta sekä seuraa strategian toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista.”

Strategian valmistelemisessa on tärkeää ymmärtää toimintaympäristöä ja sen muutoksia syvällisesti ja laajasti. Viimeisen kahden vuoden aikana lähestulkoon jokaisen yhtiön toimintaympäristöön on vaikuttanut varmasti kaikkein eniten maailmanlaajuinen geopolitiikka. Se on vaikuttanut tai vaikuttaa välillisesti tai välittömästi esimerkiksi kysyntään, tarjontaan, toimitusketjuihin, inflaatioon, kaupan rajoituksiin ja jopa yritysten palveluiden saatavuuteen palvelunestohyökkäysten seurauksena.

Voimakkaat muutokset geopolitiikassa ovat aiheuttaneet enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Voimakkaat muutokset geopolitiikassa ovat aiheuttaneet yhteiskunnallista keskustelua mutta ennen kaikkea enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mitä tapahtuu USA:ssa seuraavan neljän vuoden aikana? Miten Kiina reagoi? Loppuvatko sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä? Hyökkääkö Kiina Taiwaniin? Vai loppuvatko sodat Trumpin välittämään diiliin ja jos loppuvat, millä pelinappuloilla?

Miten EU toimii globaaliin vallan triopolissa? Näyttää siltä, että uuden komission yksi tärkeimpiä teemoja on geopolitiikka ja työn alle tulee todennäköisesti esimerkiksi EU:lle vahingollisten riippuvuuksien vähentäminen sekä puolustusteollisuuteen keskittyminen.

Muun muassa näitä kysymyksiä on syytä pohtia hallituksissa, kun yhtiön strategioita käydään läpi ja uudistetaan. Asiantuntijoiden kuuleminen ja geopoliittisten aiheiden käsittely on jo nyt lisääntynyt monissa hallituksissa. Hallituksiin tullaan myös varmasti yhä enemmän nimittämään alaa tuntevia asiantuntijoita. Jos geopolitiikka ei vielä ole ollut hallituksen kelloissa, nyt viimeistään on aika ottaa se osaksi.

Geopolitiikan vaikutukset nähdään usein riskeinä ja uhkina – näin ei välttämättä tarvitse olla. Hallitustyöskentelyssä yhtenä vaihtoehtona olisikin lähestyä asiaa mahdollisuutena ja kääntää geopolitiikan muutokset mahdollisuudeksi luoda lisäarvoa osakkeenomistajille.

DIFin vuoden 2025 ensimmäinen teema on Hallitus ja geopolitiikka. Toivottavasti teemaan keskittyvissä tilaisuuksissa syntyy hyvää keskustelua ja ideoita uusien arvonluontimahdollisuuksien kartoittamiseksi.

 

Teksti on Boardview 2/2024 -lehden ”Puheenjohtajalta”-kirjoitus.

Löytyykö hallituksiin uusia osaajia?

Ensi kevään yhtiökokouskauden hallitusvalmistelut ovat pitkällä. Mielenkiinnolla odotan, minkä verran yhtiöt ja niiden käyttämät headhunterit löytävät uusia nimiä.

Eduskunta hyväksyi lokakuun lopussa lain, jolla pannaan täytäntöön noin 40 prosentin sukupuolikiintiöitä suurimpiin pörssiyhtiöihin edellyttävä direktiivi. Laki tulee voimaan 30.6.2026, eli kevään 2026 yhtiökokouskaudella tulee kiintiö saavuttaa. Laki koskee noin 35 suurinta pörssiyhtiötä. Tiedossa kuitenkin on, että Arvopaperimarkkinayhdistys on antamassa päivitetyn hallinnointikoodin pörssiyhtiöille. Siinä suositus hallituksen tasapuolisesta sukupuolijakaumasta kattaa kaikki pörssiyhtiöt noudata tai selitä -periaatteella.

Sukupuolijakauman lisäksi on mielenkiintoista seurata, löydetäänkö uusia hallitusjäseniä nuoremmista ikäluokista.

Useimmat suurimmat pörssiyhtiöt täyttävät jo nyt lain vaatimuksen. Pienemmissä pörssiyhtiöissä on kuitenkin odotettavissa kevään 2025 ja 2026 aikana enemmän muutoksia, mikäli ne eivät aio turvautua julkiseen selitykseen siitä, miksi yhtiö ei löytänyt päteviä ja sopivia naisia (tai ehkä jossakin tapauksessa miehiä) hallitukseensa. Koodista poikkeamisen selittämiseen turvautuva yhtiö ottaa jonkun verran maineriskiä, sillä suomalainen talousmedia on pitkään ja tiiviisti seurannut naisten nousua hallituksiin.

Sukupuolijakauman lisäksi on mielenkiintoista seurata, löydetäänkö uusia hallitusjäseniä nuoremmista ikäluokista. Nykyisellään pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten keski-ikä on lähempänä kuuttakymmentä kuin viittäkymmentä vuotta. Toki hallitustyö pörssiyhtiössä vaatii vankkaa kokemusta liiketoiminnasta ja johtamisesta, mutta onko hallituksen kyvylle keskustella muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä eduksi, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat samaa ikäluokkaa?

Hallitus ei voi kuitenkaan olla kokoelma erityisosaajia. Kovin kapealla kokemuksella varustettu asiantuntija ei ehkä pysty osallistumaan hallitustyöhän täysipainoisesti muulla kuin oman erityisosaamisensa alueella.

Saa nähdä, painottuvatko uusissa nimissä teknologiaosaaminen, vastuullisuusasiat, geopolitiikka tai henkilöstöjohtaminen. Yritysten kyky pärjätä jatkuvassa muutoksessa perustuu organisaation, niin johdon kuin henkilöstön, osaamiseen. Hallitustyössä voi olla hyötyä kokemuksesta strategisen tason henkilöstöjohtajan tehtävistä. Kaikissa yrityksissä henkilöstöjohtaja ei työskentele strategisen liikkeenjohtamisen ytimessä, mutta heitäkin on monia ja usein he ovat naisia. Löydetäänkö heistä tai vastuullisuutta liiketoiminnoissa johtavista naisista uusia nimiä hallituksiin täyttämään tulossa olevat sukupuolijakaumaa koskevat vaatimukset?

 

Teksti on Boardview-lehden 2/2024 pääkirjoitus.

Boardview-lehti 2/2024 on ilmestynyt

Perinteisessä kaksoishaastattelussa kohtaavat Silo AI:n liiketoimintajohtaja, DIFFuture-osallistuja Niko Vuokko ja Reiman hallituksen puheenjohtaja, DIFin jäsen Elina Björklund. He keskustelevat muun muassa kasvun strategioista, kasvun rakentamisen konkreettisista keinoista, hallituksen roolista kasvun tukemisessa, vastuullisuudesta ja tekoälystä.

Kasvun strategioita tarkastellaan ainakin yrityskauppojen, listaamattomien yhtiöiden ja vastuullisuuden näkökulmista. Lisäksi tutustutaan Afrikan liiketoimintamahdollisuuksiin.

DIFin määrittelemät Hyvän hallitustyön kulmakivet kiteyttävät hyvän hallitustyön perusperiaatteet. Teemakokonaisuudessa on tarjolla luettavaa esimerkiksi hallituksen roolista arvon luomisessa, varautumisesta yhtiöön kohdistuvaan tutkintaan, yhtiökokousten uudistumisesta ja kyberturvallisuuden kustannuksista.

Uusi Boardview 2/2024 näköislehti ja kaikki aiemmat näköislehdet.

Kyberturvan kehittäminen ja kustannukset valokeilassa

DIF-aamiaisella 28.11.2024 paneuduttiin kyberturvallisuuteen KPMG:n johdolla. Mika Laaksonen avasi tilaisuuden ja nosti esiin Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston ENISA:n tuoreen kyberturvallisuusraportin päähavaintoja.

Organisaatiot varaavat yhdeksän prosenttia IT-investoinneistaan tietoturvaan, 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuotena. Organisaatioista 89 prosenttia kertoo tarvitsevansa lisää kyberturvallisuushenkilöstöä noudattaakseen NIS 2 -direktiiviä. Jo ennestään säännellyt alat ovat pidemmällä kyberturvallisuudessa ja niiden investoinnit tietoturvaan ovat suurempia. Vaikeimmiksi NIS 2 -direktiivin vaatimuksiksi kyselyyn vastanneet arvioivat jatkuvuuden hallinnan, haavoittuvuuksien hallinnan, autentikoinnin ja toimittajaverkoston riskienhallinnan.

Hallituksen työhön kyberturvallisuus linkittyy selvimmin strategian, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kautta. Hallituksen tulisikin kiinnittää huomiota esimerkiksi kyberturvallisuuden vastuisiin ja resursseihin, kriittisen tiedon suojaamiseen, kyberturvallisuuskoulutuksen riittävyyteen, riskien hallintaan ja kriiseihin varautumiseen.

DIFin kyberturvallisuuden Senior Advisor Tomi Dahlberg loi katsauksen tulevaan NIS 2 -sääntelyyn. Vaikka NIS 2 -direktiivin kansallista voimaansaattamista vielä odotetaan, kannattaa sääntelyyn varautua jo nyt. Direktiivi sisältää muun muassa 12 kohdan listan kyberturvallisuutta koskevien riskien hallinnan toimenpiteistä, joiden toteutumista hallituksen on valvottava.

Dahlberg kehotti myös pohtimaan, miten kyberturvallisuus voitaisiin kääntää kilpailueduksi. Kysymystä voi lähestyä esimerkiksi liiketoiminnan jatkuvuuden, riskienhallinnan, tietojen suojaamisen ja iskunkestävyyden näkökulmista.

KPMG:n Karri Tomulan esitys käsitteli kyberturvallisuuden kustannuksia ja kustannusten optimointia. Kyberturvallisuuden kohdalla kyse ei ole säästämisestä vaan siitä, investoidaanko oikein: Mihin raha kannattaa laittaa, jotta saadaan mahdollisimman hyvä suoja riskejä vastaan suhteessa kustannuksiin? Kyberturvan kustannussäästöjä voidaan hakea esimerkiksi lisäämällä automaatiota, tehostamalla prosesseja, harmonisoimalla työkaluja, keskittämällä erityisosaamista ja jakamalla vastuut ja tehtävät selkeämmin.

Lopuksi kuultiin vielä Konecranesin kyberturvallisuuden kehitysprojektista, josta kertoi Chief Information Security Officer Heidi Lavento. Konecranes käynnisti kolmivuotisen kehitysohjelman nostaakseen kunnianhimon tasoa tietoturvassa. Muun muassa muuttunut toimintaympäristö, tuotteisiin ja tehtaisiin liittyvien tietoturvaodotusten kasvu sekä entistä kypsemmät ja tarkemmat asiakasvaatimukset ajavat parantamaan kyberturvallisuutta.

Tomi Dahlbergin esitysmateriaali on DIFin jäsenten ladattavissa ohessa sekä jäsensivuilla (edellyttää kirjautumisen).

Mika Laaksonen

 

Tomi Dahlberg

 

Heidi Lavento

 

Hallituksen rooli yhtiön pitkän aikavälin arvonluonnin tukena

DIFin neljännen kvartaalin teema tänä vuonna on Hyvän hallitustyön kulmakivet. DIFin antamien kulmakivien ensimmäinen kohta kuuluu: ”Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön kestävää arvonluontia pitkällä aikavälillä ja sitä tukevaa kulttuuria.” Tämän kulmakiven puitteissa 3.12.2024 järjestettiin DIF-lounas yhteistyössä August Associatesin kanssa. Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti hallituksen roolista yhtiön pitkän aikavälin arvonluonnin tukena.

Tilaisuutta pohjustettiin DIFin ja Augustin yhteistyössä lokakuussa tekemän kyselyn tuloksilla. Pitkän aikavälin arvonluontia koskevaan kyselyyn vastasi 76 DIFin jäsentä, joista suuri osa toimii hallituksen puheenjohtajina. Lisäksi Augustin edustajat haastattelivat lukuisia hallitusjäseniä aiheesta.

Tilaisuuden avasi Augustin osakas Tomi Ere. Sen jälkeen Augustin osakas Olli Lehtonen kertoi kyselyn tuloksista. Taustoituksena Lehtonen totesi Helsingin pörssin olevan arvonluonnissa eurooppalaista keskitasoa 10 vuoden aikajaksolla mutta jäävän jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Yhdysvalloista. Suurimmat pörssiyhtiömme ovat kannattavia ja maksavat merkittäviä osinkoja mutta samalla investoivat vähemmän tulevaisuuteen ja kasvuun.

DIFin jäsenille tehdyn kyselyn mukaan merkittävin pitkän aikavälin arvonluontia rajoittava tekijä on keskittyminen lyhyen aikavälin tulokseen. Huomion lyhyeen aikaväliin vie useimmiten rahoituksen varmistaminen, globaalit kriisit ja ulkoisen toimintaympäristön tapahtumat. Lisäksi yli 60 prosenttia vastaajista koki, että epäselvä omistajastrategia rajoittaa arvonluontia. Lisäksi lähes puolet katsoi, että hallintoon käytetään liikaa aikaa.

Kyselyn tuloksista ja pitkän aikavälin arvonluonnista keskusteli Tomi Eren johdolla paneeli, johon Antti Bergholm toi sijoittajanäkökulmaa, Anders Dahlblom toimitusjohtajan ja hallitusammattilaisen näkökulmia, Mammu Kaario sijoitustoimialan ja hallitusammattilaisen näkökulmia sekä Hartwall Capitalin Peter Therman omistajan näkökulmaa.

Olli Lehtonen

Vilkkaassa keskustelussa oli lukuisia kärkiä. Ovatko omistajat aktiivisia ja onko heillä kasvustrategiaa? Pohjaa hallitustyölle luo se, että hyvä hallitusjäsen miettii koko ajan, mihin maailma on menossa. Tunteeko hallitus yrityksen liiketoiminnan riittävästi luotsatakseen yritystä pitkän aikavälin arvonluontiin? Osallistuuko hallitus kasvuaihioiden valintaan ja onko hallituksella siihen osaamista? Missä liiketoiminnassa halutaan olla mukana?

Jollei hallitus panosta strategian toimeenpanoon, hallitustyö voi valua lyhyeen aikaväliin. Yhdessä todettiin, että on hallituksesta ja erityisesti sen puheenjohtajasta kiinni, että hallitus keskittyy työssään oikeisiin asioihin eli painottaa pitkän välin arvonluontia.