Energiasektoria olennaisesti muovaavat maailmanlaajuiset megatrendit – ilmastonmuutos, kaupungistuminen, digitalisaatio ja aktiiviset asiakkaat – ovat varsin laajasti tiedossa, ja ne vaikuttavat moniin muihinkin aloihin.
Megatrendien synnyttämiin haasteisiin vastaaminen edellyttää enegia-alalta perustavanlaatuista muutosta. Samalla yritysten johdolta vaaditaan herkkyyttä suunnata strategia oikein muutoksen keskellä.
Energiantuotanto ja -kulutus synnyttää kaksi kolmasosaa maailman hiilidioksidipäästöistä ja nojaa vielä vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Samalla sähkön kysynnän arvioidaan lähestulkoon kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä kaupungistumisen, digitalisaation ja elintason nousun vauhdittamana. Energiateollisuus pyrkiikin aktiivisesti löytämään ratkaisuja, jotka vastaavat ihmiskunnan kasvavaan energian tarpeeseen sekä auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta ja kaupunkien pahenevia ympäristöongelmia.
Valtava investointitarve
Pariisin sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen alle 2°C asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5°C asteen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että 2°C asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 16 500 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisia investointeja maailman energiajärjestelmään. On selvää, ettei näitä investointeja voida rahoittaa valtioiden budjeteista. Tavoitteeseen päästään ainoastaan ottamalla käyttöön selkeitä markkinamekanismeja, jotka kannustavat sijoittamaan yksityistä rahaa.
Näiden panostusten kautta syntyy vaiheittain tehokkaampi energiajärjestelmä, joka perustuu päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin: vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaan sekä biomassasta ja jätteestä tuotettavaan energiaan. Kehitys on ollut viime vuosina hyvin rohkaisevaa. Tuuli- ja aurinkoteknologioiden investointikustannukset pienenevät nopeasti, ja vuoteen 2040 mennessä investointien ennustetaan nousevan lähes 5,8 biljoonaan euroon, eli noin 60 prosenttiin kaikista sähköntuotantoinvestoinneista.
Uusiutuva energia ei ole ainoa energiasektoria olennaisesti muovaava tekijä. Myös laajasti ymmärretty resurssitehokkuus ja kiertotalous ovat uudessa energia-ajattelussa keskeistä. Ne tarkoittavat jätteen hyötykäyttöä tai vaikkapa datakeskusten synnyttämän hukkalämmön entistä parempaa hyödyntämistä.
Kiertotaloudessa mahdollisimman suuri osa materiaaleista ohjataan kiertoon. Näin sekä jätteen synty että neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenevät. Siirtyminen kiertotalouteen ei tietenkään tapahdu itsestään, vaan se vaatii uusia menetelmiä ja investointeja, jotka parantavat luonnonvarojen hyötysuhdetta ja materiaalien kierrätystä. Tämä kehitys johtaa älykkäämpään ja resurssiviisaaseen yhteiskuntaan ja luo samalla merkittävät markkinat laadukkaille ja ekologisille toisen sukupolven raaka-aineille.
Digitalisaatio luo uudenlaisen arvonmuodostuksen
Myös digitalisaatio muovaa energiamarkkinoita etenkin parantamalla asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua energiamarkkinoille. Uuden teknologian ansiosta asiakkaat voivat jo nykyisin ohjata omaa kulutustaan muuttuvien sähkönhintojen mukaan ja myydä omaa pientuotantoaan verkkoon. Tulevaisuudessa älykkäät kodinkoneet säätävät itse kulutustaan sähköjärjestelmän antamien viestien mukaan. Näin aktiiviset asiakkaat voivat osaltaan edistää uusiutuvaan energiaan siirtymistä laajassa mittakaavassa. Kun aurinko- ja tuulivoiman tuotanto vaihtelee sään mukaan, myös kysynnän tulee voida joustaa. Kysyntäjousto onkin olennainen osa sekä tulevaisuuden energiajärjestelmää että energiamarkkinoita.
Vaihtelevan tuotannon osuuden merkittävä lisääntyminen sähköjärjestelmässä muuttaa jopa toimialan arvonmuodostusta. Sähkön hinta sähköpörssissä määräytyy tunneittain seuraavalle päivälle ja päivän sisäisessä kaupassa tätäkin lyhyemmille ajanjaksolle. Kun perinteisesti sähköntuotannon arvo on ollut tuotannon marginaalikustannuksissa, on se jatkossa yhä enemmän tuotannon joustavuudessa. Parasta hintaa saa se tuottaja, joka pystyy hyvin nopeasti tarjoamaan säätövoimaa odottamattomia tuotannonvaihteluita tasaamaan. Sähköjärjestelmän kun on oltava tasapainossa joka hetki.
Tukipolitiikasta kohti aitoa markkinaehtoisuutta
Nopealla kehityksellä on ollut myös varjopuolensa Euroopassa. Uusiutuvan energian tuotannon rakentamista on tuettu vahvasti julkisista varoista ja ohjattu päällekkäisin mekanismein, mikä on johtanut häiriöihin markkinoilla ja romauttanut sähkön hinnan. Tämä puolestaan on saanut useita maita kehittämään erilaisia tukimekanismeja myös fossiiliselle tuotannolle, jotta sähköä riittäisi silloinkin, kun ei tuule tai paista. Suotuisilla alueilla kypsät uusiutuvan energian teknologiat, kuten maalle rakennettava tuulivoima, ovat kuitenkin jo nyt edullisin sähkön tuotantomuoto. Markkinoita vääristävistä uusiutuvan energian tuotantotuista olisikin päästävä pian eroon ja annettava päästökaupan määrittää askelmerkit kohti päästötöntä energiajärjestelmää.
Yhtiön toimivalta johdolta ja hallitukselta vaaditaan paljon tilanteessa, jossa megatrendit muuttavat toimialan peruslogiikkaa. Johdon on tunnistettava muutosta ajavat voimat ja analysoitava niiden vaikutukset toimialaan ja yritykseen. Heidän on myös osattava käynnistää tarvittavat muutokset yrityksen strategiassa ja kulttuurissa riittävän ajoissa, ennen kuin liian moni ovi pysyvästi sulkeutuu edessä. Toisinaan kyse on painopisteiden mukauttamisesta: joskus vaaditaan myös liiketoiminnan täydellistä uudelleensuuntaamista. Keskeistä on ylläpitää jatkuvasti oikeaa tilannekuvaa.
Samalla on hyväksyttävä se tosiasia, että yhä useammin toimintaympäristön lisääntyvä epävarmuus ja ennustamattomuus pakottavat johtajat tekemään päätöksiä vajailla perusteilla. Tässä uudessa ajassa vain hereillä oleva, rohkea ja ketterä johto menestyy.
