Pilvi, mobiilit työtavat sekä analytiikka ovat jo arkipäivää, ja seuraavat teknologiatrendit tulevat kovaa vauhtia hallitusammattilaistenkin pöydälle. Mitä uusista teknologioista, kuten tekoälystä ja robotiikasta, sekä datan hyödyntämisestä pitäisi ymmärtää menestyäkseen myös jatkossa?
Digitalisoituva maailma ei ole vielä lähellekään valmis, mutta silti pitäisi jo katsoa aikaan digitransformaation jälkeen. ”Kun kaikki on digitalisoitu, mitä sitten?”, kysyi IBM:n toimitusjohtaja Ginni Rometty jo pari vuotta sitten. Vastaus piilee datassa.
Data on uusi öljy
Data on uusi öljy – kaikkien tulevaisuudessa menestyvien yritysten ykkösraaka-aine. Kuten öljy, myös data vaatii jatkojalostusta.
Vain noin 20 prosenttia datasta on strukturoitua dataa, jota tietojärjestelmät käyttävät. Jopa 80 prosenttia datasta on kuvia, ääniä ja videoita sekä vapaata tekstiä, joita ei ole saatu valjastettua hyötykäyttöön. Tällaisen datan analysointiin tarvitaan koneita ja järjestelmiä, jotka saavat voimaa keino- tai lisätystä älystä, AI:sta.
Oppivat järjestelmät pystyvät seulomaan ja yhdistämään datasta sen, mikä yritykselle on tärkeää. Data on myös kognitiivisten eli oppivien tietojärjestelmien, kuten valtavien tietomassojen nopeaan käsittelyyn kykenevän, luonnollista kieltä ja kuvaa ymmärtävän IBM Watsonin ravintoa.
Data liittyy kiinteästi IoT:hen, asioiden internetiin. Jos kaikki autoista ja jääkaapeista lähtien kytkeytyy verkkoon ja jakaa dataa itsestään, mitä sitten? Tärkeää on pystyä analysoimaan dataa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Vain siten IoT luo liiketoimintamahdollisuuksia.
Korvaako robotti ihmisen?
Vaikka työ muuttuu tekoälyn tai robotiikan myötä, ei tarkoituksena ole korvata ihmistä koneella. Lisätyn älyn tavoitteena on, että koneet lisäävät vuorostaan ihmisten älykkyyttä ja siten tuottavuutta.
Toki työn tekemisen painopiste muuttuu. Olennaista on pohtia, miten AI valjastetaan auttamaan ihmisiä. Meillä Suomessa on vahva valmistavan teollisuuden perintö, joten meille on luontevaa nähdä robotit kokoonpanolinjalla. Robotiikka on kuitenkin suurelta osin ohjelmistoa, pehmeitä robotteja.
Tulevaisuudessa rajat pehmeän ja kovan robotiikan välillä ovat selvempiä. Pehmeä robotti ei ole autoja kasaava teollisuusrobotti, vaan ottaa ihmisen huomioon ja toimii tämän kanssa. Ne tulevat laajamittaisimmin käyttöön esimerkiksi asiakaspalvelun chatbotteina.
Entä miten AI auttaa ajatustyötä tekeviä asiantuntijoita? Esimerkiksi lakiasiaintoimistossa luetaan valtavia määriä tekstiä ja etsitään neulaa sanojen heinäsuovasta. Olisiko parempi laittaa AI-kyvykäs kone lukemaan tekstit ensin ja vapauttaa ihminen mekaanisesta työstä tulkitsemaan ja soveltamaan luettua?
Välttämätön muutos
Suuret muutokset vaativat kärsivällisyyttä. Siinä auttaa, kun muutos pohjautuu selkeään strategiaan, joka tarkistetaan aika ajoin yhdessä. Vaikka muutos voi tehdä kipeää, se on välttämätöntä. Hallituksella on tärkeä rooli vahvistaa uskoa ja antaa toimitusjohtajalle hänen tarvitsemansa apu. Vanhaan takertuminen harvoin, jos koskaan, muuttuu kasvusuunnaksi.
Monille yrityksille muutos lähtee uudesta teknologiasta. Se avaa ovia paitsi olemassa olevien toimintojen ja prosessien uudistamiseen myös kokonaan uusille liiketoimintamahdollisuuksille.
Teknologia on kuitenkin vain teknologiaa eikä tee itsessään autuaaksi. Teknologian pitää olla saumattomasti integroitu kaikkiin organisaation keskeisiin järjestelmiin ja toimintatapoihin. Muutoin kaikki tekevät asioita kuten ennenkin.
Tämä artikkeli johdattaa teemaan Hallitus ja tekoäly, ja se on lyhyt versio artikkelista, joka on julkaistu Boardview-lehden numerossa 3–4/2017.
