OHJ on kirjainyhdistelmä, joka on nousemassa kuluvan vuosikymmenen aikana yritysten keskeiseksi menestystekijäksi.
Omistajien, hallituksen ja johdon (OHJ) yhteistyöstä on kehittymässä oma osaamisalueensa, joka maksimoi omistajaosaamisen, hallitusosaamisen ja johtamisosaamisen sekä yhdistää nämä jatkuvan dialogin avulla yrityksen kilpailukyvyksi. Raportoinnit omistajille ja hallitukselle eivät itsessään synnytä lisäarvoa. Se syntyy vain keskustelujen ja vuorovaikutuksen kautta.
Päätöksenteon kehittämisen historia
Historiallisesti yritysten päätöksenteon kehittäminen on painottunut johtamiseen. Viimeiset 20 vuotta on kansainvälisesti kiinnitetty johtamisen lisäksi erityistä huomiota yhtiöiden hallinnan (corporate governance) ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen. Tämä sai alkunsa pitkälti USA:ssa ja Euroopassa vuosituhannen vaihteessa ilmenneistä – johdon ahneudesta ja ruhtinaallisesta palkitsemisesta syntyneistä – väärinkäytöksistä ja kontrollin pettämisestä. Aikaisemmin ei kuitenkaan ole erityisesti kiinnitetty huomiota koko OHJ-päätöksentekoketjun merkitykseen ja kehittämiseen.
OHJ-ketjussa vallan tasapaino on murroksessa, samoin kuin se on ollut yritysten arvoketjuissa. Asiakkaat ovat ottaneet tietotekniikkaa hyödyntäen vallan päättää toimittajistaan. Päätöksenteko tapahtuu enenevästi asiakkaista omistajiin, kun se aikaisemmin on tapahtunut omistajista asiakkaisiin. Käytettävissä olevan tiedon määrän moninkertaistuessa tarvitaan omistajien, hallituksen ja johdon (=OHJ) kaikki tiedot, näkemykset ja kokemukset yritysten päätöksenteon tueksi. Kysymys on osaamisesta ja kyvystä tehdä yhteistyötä.
Suomessa on vain noin 50 yli miljardin liikevaihtoon yltävää yhtiötä, jotka ovat pääsääntöisesti pörssiyhtiöitä. Näissä yhtiöissä on osaavat hallitukset, joilla on riittävät resurssit palkata kansainvälisesti kokenut ja osaava toimitusjohtaja ja hänen johdollaan huipputason johtoryhmä, joille myös maksetaan moninkertainen palkka suomalaiseen keskivertoyritykseen verrattuna. Pörssiyhtiöissä corporate governance -koodi määrittelee myös selkeät roolit ja käytännöt omistajille, hallitukselle ja johdolle. Amerikkalais-englantilainen markkinoiden kontrolloima hajautetun omistuksen (sijoittajien) malli, jossa valta keskittyy johdolle ja hallitukselle, on koodin perustana.
Pohjoismainen ja saksalainen malli korostavat enemmän omistajavaltaa ja omistajien, hallituksen sekä johdon tasapainoista päätöksentekoa. Kymmenet tuhannet yritykset Suomessa toimivat tällä mallilla. Omistajat osallistuvat aktiivisesti yrityksen päätöksentekoon ja yrityksen tulevaisuuden määrittämiseen. Hallitukset ovat lisääntyvästi kokeneiden yritysjohtajien muodostamia ”voimavarahallituksia”, jotka osaamisellaan tukevat johtoa strategisten olettamusten jatkuvassa arvioinnissa nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Osapuolten saumaton yhteistyö, luottamus ja jatkuva oppiminen ovat keskeisiä arvoja yrityksen hyvälle hallinnalle.
OHJ-kehitys
Ihmisten osaaminen, yhteistyö, vallankäyttö ja luottamus OHJ-ketjun avainsanoja
Ei ole yhtä selvästi toistaan parempaa OHJ-rakennetta. Osaava ja yhteistyökykyinen yrittäjä, jolle valta omistajana, hallituksessa ja johdossa on keskittynyt, on hyvin sitoutunut ja saa aikaan menestyvän yrityksen. Osuustoiminnassa, jonka merkitys Suomessa on poikkeuksellisen suuri (yli 20 % BKT:sta), valta on monesti keskittynyt osaavalle ja tulevaisuuteen katsovalle toimitusjohtajalle, joka luotsaa yrityksen menestykseen. Pääomasijoittajat ovat luoneet useita menestystarinoita ”troikka”-mallilla. Suurilla pörssiyhtiöillä on osaavat hallitukset ja kokenut osaava johtoryhmä ja sillä huomattavat resurssit.
Valta ja sen käyttö on yksi keskeinen selittäjä menestykselle. Menestys syntyy osaavan henkilön tai tiimin käyttäessä valtaa. Osaava vallankäyttäjä voi olla omistaja, hallitus tai johto – mieluiten kaikki yhdessä. On tärkeätä, että päätösvalta on osaavilla, yhtiön etua ajavilla henkilöillä tai ryhmillä. Sen sijaan osaamaton, voimakasta valtaa käyttävä̈ omistaja tai hallitus on suuri riski yritykselle.
Älyteknologia on syrjäyttämässä monia ihmisten tehtäviä̈, mutta OHJ-päätöksenteko ja -vallankäyttö on ja tulee olemaan jatkossakin ihmiskeskeistä tunteineen ja yhteistyötaitoineen. Menestyminen jatkuvasti kovenevassa kilpailussa edellyttää ihmiskeskeisen kulttuurin synnyttämistä sekä omistajien, hallituksen ja johdon muodostamien tiimien kykyä kasvaa ryhmänä.
Erilaisista johtamisopeista ja hallitustyöskentelyn periaatteista on julkaistu runsaasti kirjallisuutta. Myös omistajuus aletaan nähdä omana osaamisalueenaan. Sen sijaan omistajien, hallituksen ja johdon OHJ-ketjua ei ole vielä laajasti käsitelty omana mielenkiinnon ja osaamisen alueenaan.
Yritysten liiketoimintaympäristön muuttuessa ja käytössä olevan tietomäärän räjähdysmäisesti kasvaessa päätöksenteossa tarvitaan entistä laajempaa osaamista. Pääosa yrityksistämme painii koko ajan osaamisvajeiden kanssa. Niiden tulee saada entistä paremmin omistajien sekä hallituksen osaaminen yrityksen käyttöön ja täydentämään johdon osaamista. Toimivasta ja osaavasta OHJ-yhteistyöstä on tullut keskeinen menestystekijä.
OHJ-yhteistyön mittaamiseen ei ole kehitetty erillisiä mittareita. Yhteistyö perustuu ihmisten välisiin suhteisiin ja käyttäytymiseen. Päätöksenteossa korostuu ihminen sekä ihmisten välinen vuorovaikutus ja luottamus. Parhaiten menestyvät ne yritykset, joissa on ymmärretty ihmisen kasvu ja ennen kaikkea tiimien kasvu ryhmänä.
Vaikka voidaan esittää paljon yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja eri tavoilla omistetuille ja hallituille yrityksille, OHJ-ketjun vallankäyttö ja päätöksenteko on syytä räätälöidä kunkin yhtiön elinkaaren eri vaiheissa sen omista lähtökohdista käsin.
OHJ:n tulevaisuus
Nopeat muutokset vaativat koko OHJ-ketjulta ennakointia. Megatrendit (ilmastomuutos, älyteknologia, kaupungistuminen, väestön vanhentuminen, globaalit logistiikkaongelmat, demokratian kriisi ja niin edelleen) ovat ennustettavissa, mutta entistä tärkeämpää on varautua yllätyksellisiin pandemian ja Ukrainan sodan kaltaisiin muutoksiin. Omistajilta, hallitukselta ja johdolta vaaditaan strategista ketteryyttä ja kykyä nopeisiin päätöksiin. Parhaiten onnistuvat vuorovaikutukseen ja luottamukseen perustuvat, osaavat OHJ-ketjut, joihin on syntynyt kaikkien arvostama kulttuuri.
Osaava omistajuus ja hallitustyöskentely sekä omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyö edellyttävät jatkuvaa kehittämistä niin rakenteiden kuin osaamisen osalta. On tiedostettu selvä tarve laajentaa hallitustyöskentelyn arviointia koko päätöksenteon ja vallankäytön ketjun arviointiin ja kehittämiseen. Tasapainoinen, osaava ja luottamukseen perustuva OHJ-ketju on edellytys myös hyvälle hallitus- ja johtoryhmätyöskentelylle.
Seuraavassa on esitetty OHJ-kirjassa esittämämme visio OHJ-ketjun kehityksestä.
”OHJ 2030” visio
|
| 1. OHJ muodostaa oman osaamisalueensa, jonka osana omistajuutta, hallitustyöskentelyä ja johtamista kehitetään.
2. Yliopistojen taloustiedekunnissa on oma OHJ-opetusohjelma ja professuuri, joka tutkii ja kouluttaa omistajaosaamista, hallitustyöskentelyä sekä OHJ-yhteistyötä. 3. Jako aktiivisiin ja passiivisiin omistajiin on selkeä. Aktiiviset omistajat ovat OHJ-ketjun keskeisiä päätöksentekijöitä ja vallankäyttäjiä, passiiviset omistajat osallistuvat vain yhtiökokousten kautta. 4. Yrityksissä toimii OHJ-valiokunta/toimikunta, joka luo pelisääntöjä omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyölle sekä datan hyödyntämiselle. OHJ-tarkastajat (entiset tilintarkastajat) tarkastavat koko OHJ-ketjun toimivuutta. 5. Hallituksien jäsenten valintaprosessit ja koulutus ovat kehittyneet ja ammattimaistuneet. Jäsenten osaaminen OHJ-ketjun osana on kasvanut ja hallitusten diversiteetti lisääntynyt. Hallitusten kokoonpanot vastaavat paremmin yritysten strategisiin tarpeisiin. 6. Yritysten kulttuuri on keskeinen kilpailutekijä, ja menestyvät kulttuurit perustuvat osaamiseen, vapauteen ja yhteisöllisyyteen. 7. OHJ-päätöksenteossa on käytössä tekoäly. Yleiset sekä yrityskohtaiset algoritmit analysoivat yhtiön käytössä olevaa dataa päätöksenteon ja valvonnan tueksi. 8. Osakeyhtiö- ja osuuskuntalakien välille on säädetty erillinen ”yhteiskuntayhtiö”. Sen lähtökohtana on arvopohjainen yritystoiminta, jossa sidosryhmien laajemmalla huomioon ottamisella yhdistyy yrityksen ja yhteiskunnan etu. 9. Tietoturvasta ja siihen liittyvästä yritysten datan väärinkäytöksistä on tullut yksi yritysten suurimmista riskeistä. Yritykset joutuvat panostamaan siihen 3–5 % liikevaihdosta. 10. Ihmisten yhteisöllisyyden ja etätyön yhteensovittamiseen on kehitetty uusia ratkaisuja. On syntynyt laajoja valtakunnallisia, kilpailevia toimitilaverkostoja, joista tiimit voivat valita paikan ja paikkakunnan tapaamisille tilanteen mukaan älyteknologiaa hyödyntäen, matkustusta minimoiden. Omat konttoritilat on minimoitu.
|
Mikko Haapasen, Arto Hiltusen ja Tom von Weymarnin kirjoittama uutuuskirja ”OHJ – Omistajien, Hallituksen, Johdon osaaminen, yhteistyö ja vallankäyttö” tarjoaa omistusmuodosta riippumatta ajateltavaa ja oppeja kaikille OHJ-ketjussa toimiville henkilöille yhtiöiden johtamiseen, strategiatyöhön ja päätöksentekoon. Monipuoliset yritysesimerkit konkretisoivat niin tutkimusten kuin käytännön kokemusten pohjalta kuvattuja oppeja, jotka luovat hyvän pohjan menestyvälle ja ihmiskeskeiselle päätöksenteolle. Lue lisää>
