Kun saunaporukka maisteli ruisviskiä ja ihmetteli kotimaisen ruisviskin puuttumista maassa, jossa ruis on erottamaton osa elämää, syntyi idea ruistislaamon perustamisesta, vuonna 2012.
Suomalaisia premium-ginejä tai -viskejä ei juuri ollut, mikä tarkoitti, että yrityksen elinehtona oli kyky muokata markkinoita ja rikkoa perinteisiä kategoriarajoja. Yrityksen ja tuotteiden brändinrakennuksen lisäksi meidän oli tuettava koko cocktailkulttuuria sekä premium-tisleitä.
Rehellinen hifistely, huumorintaju, poleemisuus, surrealismi ja yhteisöllisyys päätyivät arvoiksi.
Arvot päätettiin saunaillassa
Noin vuoden päästä ensimmäisestä saunaillasta pidettiin perustajien kesken toinen saunailta. Tällöinkin nautittiin ruisviskiä, mutta agenda oli tarkkaan määritelty: tavoitteena oli päättää, minkälaista yritystä ryhdytään rakentamaan; mikä olisi yrityksen kulttuurinen perusta ja millaiset sen arvot, ei niinkään tuotepaletti.
Rehellinen hifistely, huumorintaju, poleemisuus, surrealismi ja yhteisöllisyys päätyivät arvoiksi, joiden takana pystymme seisomaan kasvokkain niin kuluttajan kuin yhteistyökumppaneidemme kanssa. Määritellyt brändiarvot toimivat kompassin tavoin: niiden perusteella päätetään toimintatavoista, yhteistyökumppaneista, palkattavasta henkilöstöstä, visuaalisesta ilmeestä ja niiden avulla luodaan yrityskulttuuri. Brändin luominen lähtee ylimmästä johdosta, eikä sen arvojen määrittely ole ulkoistettavissa.
Pullot toimitettiin henkilökohtaisesti
Taival ideasta tuotannon aloittamiseen kesti kaksi vuotta. Sinä aikana paalutettiin brändin tärkeimmät jalat: arvot, visuaalinen ilme ja yrityskulttuuri. Visuaaliseen ilmeeseen panostettiin reippaasti työtä ja huomattavia summia peruspääomaa jo ennen investointia tislauspannuhin. Alkutaivalta kuljettiin koko ajan brändi edellä.
Liiketoimintaa aloitettaessa heittäytyminen on elinehto. Toimitusjohtajamme toimitti lähes jokaisen vuonna 2014 myydyistä 4700 pullosta henkilökohtaisesti Skodansa takakontista ja markkinointijohtajamme oli kolme kuukautta baarissa töissä.
Näin olimme jatkuvassa kosketuksessa kuluttajien kanssa ja osoitimme kumppaneillemme olevamme valmiit panemaan itsemme likoon yhteisen menestymisen eteen.
Kyrön “kädet savessa” -lähestymistapa yrittämiseen on mahdollistanut somesisällön luomisen muun tekemisen ohessa.
Ensimmäiset fanit olivat omia tuttuja
Kuluttajabrändin ensimmäiset fanit ovat usein perustajien tuttuja. Tätä aktivointia varten perustimme Kyrönmaan Matkailun Edistämiskeskus -nimisen baarin yhteistyössä Son Of A Punchin kanssa. Siellä tarjoiltiin ensimmäiset drinkit kolme päivää tislausluvan saamisen jälkeen.
Odotetusti suurin asiakasryhmä oli perustajien ystävät ja tutut, jotka ovat tehneet yritystä tunnetuksi siitä lähtien. Eräs helsinkiläinen baarimikko totesikin, että “tuntuu, että puolet meidän asiakkaista tuntee teidät. Ja muuten muistavat kertoa sen.”
Ystäviäkään ei ole loputtomasti, mutta onneksi sosiaalinen media mahdollistaa yleisön tavoittamisen ja brändinluonnin lähes rajatta. Kyrön “kädet savessa” -lähestymistapa yrittämiseen on mahdollistanut somesisällön luomisen muun tekemisen ohessa ja samalla tehnyt viestinnästä maanläheistä ja aitoa. Some tarjoaa yritykselle mahdollisuuden viestiä inhimillisesti ja yleisölle mahdollisuuden samaistua ja osallistua keskusteluun ja brändin kehittämiseen.
Vientiä 17 maahan
Napue-giniä ja -viskiä on tehty kaksi vuotta. Kyröstä on tullut yksi nopeimmin kasvavista suomalaisista kuluttajabrändeistä: tammikuussa Alkossa myydystä ginistä hieman vajaa neljäsosa oli Napueta, ja vientimaita on kertynyt 17.
Käynnissä olevan rahoituskierroksen tuomasta pääomasta suurin osa tullaan käyttämään brändin vahvistamiseen ja markkinointiin valituilla markkinoilla. Tavoitteenamme on olla maailman tunnetuin ruistislaamo vuonna 2022.
Kahden ensimmäisen toimintavuoden suurin oppi on, että brändin rakennus ei koostu suurista teoista vaan lähtee jaetuista arvoista ja arkipäivän tekemisestä. Ilman niitä ei kokemuksemme mukaan voi tehdä kestävää brändiä.
Kirjoittajat:
Kuva: Veera Kujala
Kuvassa Kyrö Distilleryn tislaaja Kalle Valkonen.
Teema-artikkeleita julkaistaan liittyen Directors’ Institute of Finlandin ajankohtaisiin teemoihin. Ensimmäisen vuosineljänneksen teema on Hallitus ja asiakas. Toisen vuosineljänneksen teema on Hallitus ja innovaatiot. Teema-artikkelit julkaistaan kokonaisuudessaan Boardview-lehdessä kesäkuussa. Kirjoittajat ovat DIF:n valitsemia asiantuntijoita.