Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittaminen Euroopan komissiolle siirtyi toukokuulle ja nähtäväksi jää, koska voimme odotella tarinalle hyväksyntää Euroopan unionin neuvoston suunnalta. Mitä mahdollisuuksia elpymispaketti tarjoaa erityisesti suomalaisille teollisuusyrityksille, ja kuinka hallitusammattilaiset voivat edistää yritystensä kasvumahdollisuuksia tästä näkökulmasta?
Yritysten hallitukset ovat saaneet pöydälleen isoja kysymyksiä, joissa haetaan vastauksia ja ratkaisuja siihen, kuinka hakea kasvua myös kriisin kurimuksessa. Suomen hallitus hakee elpymiseen vipuvartta kestävän kasvun ohjelmalla, jolla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Vauhtia fossiilisista polttoaineista luopumiseen ja digitalisaatioon
Rahoitusta elpymisohjelmiin saadaan Euroopan unionin kertaluonteiseksi suunnitellusta elpymisvälineestä, jonka noin 2,075 miljardin euron summasta Suomelle 822 miljoonaa euroa suunnitellaan ohjattavaksi vihreään siirtymään ja 217 miljoonaa euroa edistämään digitalisaatiota ja TKI:tä. Työllisyyden ja osaamisen tukemiseen ohjataan 636 miljoonaa euroa ja sosiaali- ja terveyspalveluille 400 miljoonaa euroa.
Teollisuuden olisi nyt erityisen tärkeää aktivoitua ja käynnistää kestävän kasvun ohjelmaa edistäviä hankkeita. Tukea hankkeisiin on tarjolla julkisen rahoituksen muodossa. Yritysten hallituksilla on tässä työssä ratkaisun avaimet käsissään, kun lähdetään miettimään strategiaa uusien ja kestävämpien teknologioiden kehittämiseen.
Hallitus arvioi, että kestävän kasvun ohjelma voi vähentää Suomen vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä kuusi prosenttia. Avustuksilla on tarkoitus myös tukea muun muassa puhdasta energiantuotantoa kuten aurinkovoimaa, merituulivoimaa, biokaasua ja hukkalämmön talteenottoa sekä teollisuuden kiertotalousratkaisuja ja vähäpäästöisiä innovaatioita, esimerkiksi investointeja vetyteknologiaan ja kiertotalouden demonstraatiolaitoksiin.
Elpymispaketin yksityiskohtien realisoituessa monen suomalaisen hallitusammattilaisen tarkkaavaisuus olisi hyvä kohdistaa oman yrityksen osaamisalueisiin.
Digitalisaatio-ohjelmassa käyttökohteiksi on puolestaan määritelty mm. rautatieliikenne (Digirata-hanke), huippunopeat nettiyhteydet sekä lisäinvestoinnit huipputeknologioihin kuten 6G-verkot, tekoäly, kvanttilaskenta ja mikroelektroniikka.
Hallitustyössä mukana olevien on katsottava laaja-alaisesti oman teollisuudenalansa näkymiä ja suuntauksia. Elpymispaketin yksityiskohtien realisoituessa monen suomalaisen hallitusammattilaisen tarkkaavaisuus olisi hyvä kohdistaa oman yrityksen osaamisalueisiin: mihin uusiin teknologioihin tai ratkaisuihin yrityksessä pitäisi nyt panostaa?
Jättimäiset markkinat vientiteollisuudelle
Euroopan unionin elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Väline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille. Euroopan unionin elpymisvälineistä suurin potti ohjautuu elpymis- ja palautumistukivälineeseen (Recovery and Resilience Facility, RRF), jonka osuus kokonaispotista on yli 672 miljardia euroa.
RRF tarjoaa avustuksia noin 312,5 miljardia euroa ja lainoja 360 miljardia euroa. Euroopan unionin elpymisväline sisältää rahoitusta myös muihin EU-ohjelmiin. Kestävän kasvun ohjelmalla sovitetaan yhteen kaikkien ohjelmien rahoitusta.
Vastaavalla rakenteella tehdyt ohjelmat käynnistyvät kaikissa jäsenmaissa ja sen myötä jättimäiset markkinat aukeavat myös Suomen vientiteollisuudelle. Etelä- ja Itä-Eurooppa ovat toki suurimpia hyötyjiä, mutta maiden teollisuuden osaaminen niin digitalisaatiossa kuin vihreissä teknologioissa on selkeästi Suomea heikompaa.
Tähän suomalaiseen kilpailuetuun kannattaa nyt tarttua, sillä hankintoja tehdään kilpailutuksen kautta.
Tähän suomalaiseen kilpailuetuun kannattaa nyt tarttua, sillä hankintoja tehdään kilpailutuksen kautta. Mukaan pyrkiville suomalaisille yritykselle kumppanuudet ovat nyt tärkeitä, sillä kilpailutuksissa käytetään paikallista kieltä ja kontakteja.
Julkiseen rahoitukseen tutustumisen voi aloittaa tuoreesta EU Funding Playbookista. Spinverse oli mukana toteuttamassa sitä yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, Suomen Kemianteollisuuden ja Energiateollisuuden kanssa.
Artikkeli on osa DIFin Hallitus ja kasvu -teemaa ja sen laaja versio julkaistaan kesäkuussa Boardview 1/2021 -lehdessä.
