Suomen talouskasvu ei ole ollut mairittelevaa, ja viime keväänä koronapandemia sai talouden verenkierron häiriintymään äkillisesti. Samalla epävarmuus kasvoi ja tulevaisuuden näkymät sumentuivat. Kasvun kivijalaksi tarvitaan vakaa ja houkutteleva toimintaympäristö, ja yritysten johdossa suunta pitää kääntää vyönkiristämisestä rohkeaan kasvuaihioiden hakemiseen.
Alkuvuodesta mediahuomiota herätti valtiovarainministeri Matti Vanhasen kysymys, onko Suomi enää Pohjoismaa. Taustalla oli OECD:n raportti, jonka mukaan pieneksi avotaloudeksi Suomen vientimenestys on heikko, ja viennin suhde bruttokansantuotteeseen on samalla tasolla kuin Kreikalla ja Portugalilla.
On selvää, että tähän tilanteeseen on saatava muutos, ja lääke kasvuvajeeseen ovat investoinnit. Ne heijastuisivat koko Suomen työllisyyteen, talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Erityisen tärkeää on tukea suuryritysten kasvua, sillä alihankintaketjujen kautta niiden menestys tukee välillisesti koko kansantaloutta.
Päättäjien ja yritysjohdon välille aktiivista keskustelua
OP:n vuosittaisessa Suuryritystutkimuksessa yli 96 prosenttia vastaajayrityksistä koki, että maailmantalouden kehitystä on tavallista vaikeampaa ennustaa. Samalla liki 80 prosenttia kertoi valmistautuvansa pitkäaikaiseen matalan kasvun aikaan.
Tulokset haastavat poliittista ympäristöä siitä, miten tällaisena aikana investointeja, jotka suuryrityksillä ovat usein miljardiluokkaa, saadaan houkuteltua Suomeen. Yritysten näkökulmasta erityisesti ennakoitavuus on tärkeää. Suuryritystutkimuksessa noin 80 prosenttia vastaajista kuitenkin katsoi, että Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy yrityksen näkökulmasta epävarmuustekijöitä.
Yritysten näkökulmasta erityisesti ennakoitavuus on tärkeää.
Tämän takia yritysjohdon ja päättäjien välille tarvitaan entistä enemmän aktiivista ajatustenvaihtoa. Myös yritysten hallituksen puheenjohtajien on tärkeää toimia yhteiskunnallisina keskustelijoina, sillä talouspolitiikassa luodaan raamit esimerkiksi sille, kuinka houkuttelevaa työperäinen maahanmuutto on ja miten paikallista sopimista toteutetaan.
Kasvu ja riski kulkevat käsikädessä
Finanssikriisiä seuranneiden vaisujen investointivuosien aikana Suomeen kasvoi johtajasukupolvi, joka tottui ennen kaikkea kiristämään vyötä ja karsimaan kuluja. Sillä strategialla ei enää globaalissa kilpailussa pärjää.
Tämän ajan johtajissa pitääkin yhdistyä kaksi erilaista metodologiaa: kasvuhakuisuus sekä kyky jatkuvaan parantamiseen.
Tämän ajan johtajissa pitääkin yhdistyä kaksi erilaista metodologiaa: kasvuhakuisuus sekä kyky jatkuvaan parantamiseen. Pitää pystyä ottamaan riskejä ja tehdä rohkeita päätöksiä sekä samalla jatkuvasti liinata ja ketteröittää toimintaa.
Hallituksen tärkein tehtävä on löytää toimitusjohtaja, joka pystyy näihin molempiin. Lisäksi hallituksen pitää tarjota tiiviissä yhteistyössä tukea ja sparrausta rohkeiden kasvuaihioiden hakemiseen.
OP:n vuosittainen Suuryritystutkimus mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Vuoden 2020 tutkimukseen vastasi 240 henkilöä yhteensä 161 suomalaisesta tai Suomessa toimivasta suuryrityksestä, ja vastaajia ovat etenkin toimitusjohtajat, talous- ja rahoitusjohtajat sekä liiketoimintajohtajat. OP Ryhmä toteuttaa Suuryritystutkimuksen kumppaninaan Aalto-yliopiston professorien perustama NIBS-ajatushautomo. Suuryritystutkimus on toteutettu jo vuodesta 2012 saakka.
Artikkeli on osa DIFin Hallitus ja kasvu -teemaa ja sen laaja versio julkaistaan kesäkuussa Boardview 1/2021 -lehdessä.
