Hallitusammattilaisten verotuskysymykset voivat olla hyvinkin haastavia, vaikka itse hallituspalkkioiden verotus onkin helppoa: ne ovat aina henkilökohtaista tuloa. Rinnakkaiset liikesuhteet, kansainväliset tilanteet, sosiaaliturva ja verovähennykset luovat osaltaan kokonaisuudesta kompleksisen.
Se, että hallituspalkkiot ovat aina ja kaikissa tilanteissa henkilökohtaista, ennakonpidätyksenalaista tuloa, perustuu ennakkoperintälain 13 §:ään. Hyvä kysymys, johon ei ole tarjolla läheskään yhtä helppoa vastausta, on se, voiko hallituksen jäsen laskuttaa hallitusyhtiötään oman yrityksensä kautta jostakin muusta, kuten konsultoinnista.
Hallituspalkkioiden ja työkorvausten rinnakkaisuus on ongelmallista siksi, että yrityksen hallintohenkilöiden toimivalta määritellään laajasti ja siten hyvin monen tehtävän voi väittää kuuluvan tosiasiassa yrityksen hallintoelimen tehtäviin, vaikka siitä haluttaisiin laskuttaa työkorvaus yritykseen.
Verohallinto saattaa puuttua asiaan esimerkiksi maksajan tai saajan verotarkastuksessa tai suorittaessaan rekisteröinnin tai eri verolajien kausivalvontaa. Seuraamukset voivat olla pahimmillaan suurempia kuin tavoitellut verosäästöt.
Tällaista hallitustehtävän ja rinnakkaisen toimeksiannon erottelua verotuksen näkökulmasta helpottaa, jos tehtäväkokonaisuudet ja niistä maksettavat palkkiot ovat selkeästi erotettavissa toisistaan, konsultointipalvelun hankintaprosessi on läpinäkyvä ja intressiristiriidaton ja jos toimeksisaaja muutoinkin harjoittaa vastaavanlaista toimintaa.
Verotukseen liittyvät ongelmat ovat helpompia ratkaista ennen kuin tiedostettu tai tiedostamaton veroriski realisoituu.
Tänä päivänä hallitustehtävät eivät rajaudu oman asuinvaltion rajojen sisäpuolelle. Vaikka toisella valtiolla on useimmissa tilanteissa oikeus verottaa valtiossa asuvasta yhtiöstä maksettavaa hallituspalkkiota, on ulkomaiset hallituspalkkiot ilmoitettava silti oman asuinvaltion veroilmoituksella. Vieraassa valtiossa pidätetty lähdevero huomioidaan asuinvaltion veroa määrättäessä.
Luonnollisen henkilön velvollisuus ilmoittaa kaikki tulonsa veroilmoituksella korostuu kansainvälisissä tilanteissa.
Vaikka Suomella on velvollisuus poistaa kaksinkertainen verotus, määräytyy usein korkean ansiotuloverotuksen Suomessa sen jälkeenkin ulkomaantuloista maksettavaksi tuloveroa. Suomessa asuvaa henkilöä ei pelasta veropetossyytteiltä unohdus, huolimattomuus tai se, että tulo on verotettu toisessa valtiossa, jos sitä ei ole itse ilmoitettu veroilmoituksella.
Verojen lisäksi ulkomailla hallituspalkkiot saattavat olla Suomen pääsäännöstä poiketen sosiaalivakuutusmaksujen alaisia, mutta niiltäkin voi mahdollisesti välttyä hakemalla Suomesta sosiaaliturvaa koskevan todistuksen.
Yleensä verotukseen liittyvät vaikeatkin ongelmat ovat helpompia ratkaista ennen kuin tiedostettu tai tiedostamaton veroriski realisoituu. Silloin veroasiantuntijankin apu voi säästää rahaa ja yöunia.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Boardview 1/2023 -lehdessä.
