Yhä useammat yritykset tavoittelevat toiminnallaan positiivista yhteiskunnallista vaikuttavuutta taloudellisen tuloksen lisäksi. Liiketoiminnan vastuullisuus koetaan perusedellytykseksi sille, että yritys saa asiakkaiden ja sijoittajien hyväksynnän toiminnalleen. Asiakkaat, sijoittajat, rahoittajat ja muut sidosryhmät vaativat yrityksiltä paitsi lain noudattamista, myös eettisyyttä sekä ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista. Parhaimmillaan vastuullisuus nivoutuu suoraan yrityksen strategiaan. Tämän tulisi heijastua myös compliance-toimintoon.
Vastuullisilta yrityksiltä odotetaan sekä kansallisten lakien noudattamista että lainsäädännön ylittävän minitason ylittämistä liiketoiminnassaan. Yritystoiminnan vastuullisuutta säännellään muun muassa suositusluontoisissa soft law -instrumenteissa. Vaikka kyse ei ole oikeudellisesti sitovasta normistosta, yritys ottaa käytännössä toimintansa legitimiteettiin ja niin sanottuun sosiaaliseen toimilupaan liittyvän riskin poiketessaan näistä säännöistä.
Yhteisön hyväksynnän puuttuessa hanke voi ajautua ongelmiin ja yritys voi kärsiä merkittäviä maineriskejä.
Kysymys on siitä, onko tietty toiminta yhteisön hyväksymää. Yhteisön hyväksynnän puuttuessa hanke voi ajautua ongelmiin ja yritys voi kärsiä merkittäviä maineriskejä. Myös yritysjohto voi joutua jättämään tehtävänsä, vaikka lakeja ja sitovia määräyksiä ei olisi rikottu.
Riippumaton compliance-organisaatio tukee vastuullisuustavoitteita
Yhtiön hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia myös siitä, että yrityksessä on riittävä sisäinen valvonta siitä, että yritys toimii sitä sitovien lakien ja määräysten mukaisesti.
Yritysjohdolla tulisi olla ajantasainen tieto siitä, onko sääntelyn noudattamisessa puutteita ja yrityksellä tulisi olla compliance-organisaatio tämän tehtävän toteuttamiseksi. Yritysjohto tarvitsee vastuullisen liiketoiminnan johtamisen tueksi uskottavan ja liiketoiminnasta riippumattoman compliance-toiminnon, joka raportoi suoraan hallitukselle.
Vastuullisuus edellyttää toiminnan vaikutusten arviointia
Compliance-toiminnon, -ohjelmien ja -prosessien suunnittelussa tarvitaan strateginen ote ja vahva ymmärrys siitä, mitkä normit ovat juuri kyseisen yrityksen kannalta keskeisimpiä. Joillakin toimialoilla kuten rahoitus- ja vakuutusalalla compliance-toimintoa edellytetään laissa.
Osa sitovasta lainsäädännöstä on keskeistä kaikille yrityksille:
- Velvollisuus lahjonnan ja petosten ehkäisyyn koskee kaikkia.
- Kilpailuoikeudellinen sääntely koskee lähes kaikkia yrityksiä.
- Liikevaihtoperusteisten sanktioiden lisääminen tietosuojasääntelyyn nosti käytännössä tietoisuutta kyseisestä oikeudenalasta.
- Työoikeudelliset säännökset koskevat kaikkea yritystoimintaa, mutta toimiala vaikuttaa merkittävästi riskeihin.
Osalle yrityksistä rahapesulakia ja pakotteita koskevan sääntelyn noudattaminen ja osaaminen on toiminnan perusedellytys. Toisille yrityksille taas ympäristönsuojelun lainsäädäntö, jätelaki tai kemikaalilaki ovat keskeisiä.
Tunnistetaanko hyväveli-verkostot ja pienen maan intressikonfliktit ongelmallisiksi korruption näkökulmasta?
Velvollisuus korruption ehkäisyyn eri muodoissaan on jokaisen yrityksen tehtävä. Jo tässä saattaa olla kompastuskivi, myös Suomessa. Tunnistetaanko esimerkiksi hyväveli-verkostot ja pienen maan intressikonfliktit ongelmallisiksi tilanteiksi korruption näkökulmasta?
Vastuullisuusnäkökulmasta yritysten edellytetään täyttävän niin sanotun asianmukaisen huolellisuuden vaatimuksen (due diligence) varmistaessaan, ettei niiden toiminnassa loukata ihmisoikeuksia. Asianmukaisen huolellisuuden arviointiin taas vaikuttavat muun muassa yrityksen toimiala, maantieteellinen ulottuvuus, koko ja muut riskitekijät.
Oman konsernin valvontaa vai myös toimitusketjujen vastuullisuuden varmistusta?
Siinä, missä compliance-työssä tyypillisimmin tarkastellaan yrityksen oman toiminnan tai konserniyhtiöiden toiminnan säännösten mukaisuutta, vastuullisuusnäkökulma kääntää katseet vahvemmin myös toimitusketjuihin ja alihankintaan.
Parhaillaan vireillä olevassa keskustelussa, joka koskee tarvetta sitovan yritysvastuulainsäädännön säätämisestä EU:ssa tai kansallisesti Suomessa, huomio kiinnittyy erityisesti vastuullisuuden toteutumiseen kansainvälisissä toimitusketjuissa:
- Onko yritys selvittänyt omat ihmisoikeus- tai ympäristövaikutuksensa toimitusketjussa?
- Noudattaako alihankkija kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia?
- Onko yritys noudattanut huolellisuusvelvollisuutta varmistaessaan toiminnan laadun toimitusketjussa?
- Miten toiminnan vastuullisuus voidaan varmentaa?
- Korvaako yritys aiheuttamansa vahingot?
Kysymys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi tytäryhtiön toimintamaassa paikallinen lainsäädäntö ei vastaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia tai länsimaista käsitystä vastuullisesta liiketoiminnasta.
Miksi compliancen kannattaa huomioida myös vastuullisuusnäkökulmat?
Tuomion epäeettisestä tai vastuuttomasta toiminnasta antaa nykyisin usein lehdistö tai suuri yleisö.
Taloudelliset laskusuhdanteet ja yrityksen kannalta hankala taloudellinen tilanne korostavat toimivan compliancen merkitystä. Paine yritystoiminnan vastuullisuuden kehittämiseen kasvaa jatkuvasti, mikä luo painetta myös compliance-toiminnon kehittämiselle.
Tuomion epäeettisestä tai vastuuttomasta toiminnasta antaa nykyisin usein lehdistö tai suuri yleisö. Tuomioistuimen mahdollinen ratkaisu saadaan tyypillisesti vasta vuosien päästä, jolloin vahinko yrityksen maineelle ja arvolle on jo tapahtunut. Laajempien vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen compliance-työssä auttaa yrityksiä näkemään riskien koko kuvan.
Kirjoitus on osa DIFin Hallitus ja vastuullisuus -teemaa ja sen laaja versio julkaistaan joulukuussa Boardview 2/2020 -lehdessä.
