Marja Aarnio-Isohanni ja Timo Ritakallio keskustelivat kaksoishaastattelussa lokakuussa Helsingissä.
Suomen työllisyys, hyvinvointi ja tulevaisuus perustuvat kasvuun. Tätä mantraa toistelevat kaikki, mutta vain alle seitsemän prosenttia pk-yrityksistä haluaa kasvaa. Suomesta puuttuvat kasvun kannustimet, sanovat toimitusjohtajat Marja Aarnio-Isohanni ja Timo Ritakallio.
Maailmalla iloitaan siitä, että yritykset ja yrittäjät menestyvät. Suomessa tilanne on lähes päinvastainen, täällä menestystä ja rikkautta kadehditaan ja piilotellaan. Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni ja Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio uskovat, että nuoren yrittäjäpolven myötä tuokin asenne muuttuu.
Suomessa kulttuurin pitäisi olla sellaista, että menestyjiä ihaillaan eikä kadehdita.
Mikä on suurin este yritysten kasvulle Suomessa?
Timo Ritakallio: Suurin este on, ettei ole riittäviä kannustimia riskinotolle ja kasvulle. Ne voivat liittyä verotukseen tai vastaaviin asioihin. Osalla yrityksistä voi olla oman pääoman ehtoisen rahoituksen puute. Vaikka yhteisövero onkin laskenut, verotuksen kehitys on mennyt väärään suuntaan.
Marja Aarnio-Isohanni: Suomesta puuttuu tämän suhteen tietynlainen rohkeus. Vaikka itse toimin kasvualalla, sielläkin on yrityksiä, jotka eivät ole kasvaneet ja jopa pääomasijoittajat ovat menettäneet sijoituksensa arvoa. Kasvu vaatii jatkuvaa kilpailua ja kannustimia.
Timo Ritakallio: Suomessa kulttuurin pitäisi olla sellaista, että menestyjiä ihaillaan eikä kadehdita.
Marja Aarnio-Isohanni: Hoiva-alalla menestyminen katsotaan usein negatiiviseksi asiaksi. Olemme tehneet Esperissä lähes 90 yrityskauppaa ja valtaosassa kaupoista myyjäpuolella on ollut naisyrittäjiä. Lähihoitajastakin voi tulla miljonääri.
Timo Ritakallio: Vallalla pitäisi koko ajan olla oppimisen ja parantamisen kulttuuri. Jos iloittaisiin onnistumisista, ei tarvitsisi olla huolissaan hyvinvointivaltion rahoituksesta.
Marja Aarnio-Isohanni: Esimerkiksi toimitusjohtajan rekrytoinnissa pitää painottaa tavoitehakuisuutta. Epäonnistumisten ja virheiden pelkääminen ei vie eteenpäin.
Mikä on ollut hallituksen rooli Esperin kasvussa?
Marja Aarnio-Isohanni: Minulla on ollut hyvin erilaisia hallituksia. Nyt on kuudes puheenjohtaja ja itse asiassa seitsemäs on haussa. Jokaiseen kasvuvaiheeseen yritys tarvitsee erilaisen johtoryhmän ja erilaisen hallituksen.
Timo Ritakallio: Hallituksella on kaksi tärkeää tehtävää: valita johto ja laatia strategia. Tuon paketin pitää olla ristiriidaton.
Marja Aarnio-Isohanni: Hallituksen puheenjohtajan pitää sparrata toimitusjohtajaa. Minulla on ollut hyvin erilaisia puheenjohtajia ja nyt on mielenkiintoinen tilanne, kun uusi omistajamme on englantilainen Intermediate Capital Group ja ulkopuolinen hallituksen puheenjohtaja on haussa.
Monilta pk-yrityksiltä puuttuvat selkeät tavoitteet ja jatkuvuus.
Pk-yrityksistä vain pieni osa on kiinnostunut kasvusta. Miksi?
Marja Aarnio-Isohanni: Monilta pk-yrityksiltä puuttuvat selkeät tavoitteet ja jatkuvuus. Kun tavoitteet saavutetaan, asetetaan uudet.
Timo Ritakallio: Moni pk-yrittäjä saattaa pelätä esimerkiksi pääomasijoittajia, koska ne usein haluavat myös vallan. Pääomistajasijoittajilla on selkeä tavoite kasvattaa omistaja-arvoa. Ilmariselle pääomasijoitusrahastot ovat ylivoimaisesti paras omaisuusluokka.
Marja Aarnio-Isohanni: Jostain syystä pääomasijoittajilla on huono maine, varsinkin, jos ne ovat ulkomaalaisia. Niissä on kuitenkin osaamista ja erikoistumista eri kokoisiin yrityksiin ja eri toimialoihin.
Timo Ritakallio: Meille on nyt onneksi kasvamassa sellainen sukupolvi nuoria yrittäjiä, jotka ajattelevat eri tavalla. Heidän tavoitteensa on koko ajan kasvattaa ja kansainvälistää yrityksiään.
Marja Aarnio-Isohanni: Nykyisin korkeakouluissa voi opiskella yrittäjyyttä. Yrityksiä perustaneet nuoret miettivät heti alussa, että pitäisikö firman kotipaikan olla Piilaaksossa tai New Yorkissa. Heille koko maapallo on yksi yksikkö.
Timo Ritakallio: Tässä suhteessa olen Suomen osalta toiveikas. Kun puhutaan nykyisistä kasvun esteistä, puhutaan ehkä menneistä, mutta tulevaisuus voi olla toisenlainen.
Miksi viime vuosina yritysten tavoite on ollut tehdä tulosta kustannussäästöjen avulla?
Timo Ritakallio: Suunta ei ole oikea. Säästöjä voidaan tehdä silloin, kun markkina menee alta. Firma pitää sopeuttaa sopivan kokoiseksi. Lyhyellä tähtäimellä näin voidaan luoda arvoa, mutta pitkällä tähtäimellä arvonluonti perustuu kasvuun.
Marja Aarnio-Isohanni: En näe kustannussäästöissä ja kasvussa vastakkainasettelua. Kasvun pitää aina olla kannattavaa. Jos joudutaan suuriin kustannussäästöihin ja lukujen reivauksiin, niin taustalla on aina joku iso myllerrys tai sitten organisaatioon on kertynyt liikaa ”läskiä”. Pitää olla rohkeutta myös luopua.
Voivatko hallitus ja omistajat olla este riskinotossa ja kasvussa?
Timo Ritakallio: Omistajilla, hallituksella ja johdolla pitää olla selkeä näkemys, mitä tavoitellaan ja millaisia riskejä ollaan valmiita ottamaan. Voidaan tavoitella joko tasaista kassavirtaa ja osinkoa tai sitten yrityksen arvon kasvattamista kannattavalla kasvulla. Kaikilla osakkailla ei ehkä ole halua tai pelimerkkejä panostaa riittävästi lisää yhtiöön ja sen kasvuun.
Marja Aarnio-Isohanni: Meillä on ollut juuri tämän tyyppisiä keskusteluja. Jos yrityskauppa on iso, kaikilla ei ole halua sijoittaa lisää. Silloin ei katsota yhtiön etua vaan omaa etua, vaikka omistajuuden arvo kasvaisi.
Timo Ritakallio: Monissa hallituksissa ei ymmärretä riittävän hyvin yhtiön omistaja-arvon luomista ja kasvattamista. Mitkä tekijät vaikuttavat yhtiön arvoon? Pitää ymmärtää myös finanssistrategia, joka optimaalisesti luo sitä arvoa.
Marja Aarnio-Isohanni: Vanhempi sukupolvi jopa vähän häpeilee omistusta ja sen arvoa. Viittaan tällä esimerkiksi vuosittain julkaistaviin verotietoihin. Toisaalta Slush-sukupolvi on menestyksestään ylpeä.
Timo Ritakallio: Ja esimerkiksi Supercellin yksittäiset omistajat ovat osoittaneet huikeaa yhteiskuntavastuuta.
Monissa hallituksissa ei ymmärretä riittävän hyvin yhtiön omistaja-arvon luomista ja kasvattamista.
Voiko hallitus rajoittaa mahdollisuuksia kansainvälistymisessä?
Timo Ritakallio: Sekä hallituksessa että johdossa pitää olla aitoa osaamista kansainvälisistä markkinoista. Ennakkoluuloille tai -asenteille ei ole sijaa.
Marja Aarnio-Isohanni: Pitää olla selkeä strategia ja tavoitteet – sekä tietysti huolellinen pohjustus. Näen hoiva-alan Suomen kannalta merkittäväksi vientituotteeksi erityisesti itäpuolen maissa, koska lännessä kaikki on jo aika kehittynyttä. Kansainvälistymisen riskit saattavat kuitenkin olla myös poliittisia tai kulttuurillisia.
Ovatko kasvun keinot joko yrityskaupat tai orgaaninen kasvu?
Marja Aarnio-Isohanni: Meillä on ollut lähes 90 yrityskauppaa sekä erittäin vahva orgaaninen kasvu. Osa yrityksistä ja kunnista on halvaantunut tulossa olevan sote-uudistuksen alla. Me näemme murroksen mahdollisuutena. Se on tuhannen taalan paikka. Meille on tärkeää hoitaa veroasiat hyvin suomalaisen lainsäädännön puitteissa.
Timo Ritakallio: Vastuullinen sijoittaminen on muuttunut kohtuullisen radikaalisti. Me edellytämme tiettyjä käytäntöjä esimerkiksi vero-optimoinnissa. Tässä suhteessa ollaan menossa merkittävästi parempaan suuntaan.
Marja Aarnio-Isohanni: Yritysostossa tiedät, mitä saat. Esperissä prosessit ovat kunnossa ja meillä on erittäin hyvä 100 päivän integraatiosuunnitelma. Orgaanisessa kasvussa voi olla käyttöasteriski. Hoiva-alalla henkilöstökulut ovat 60 prosenttia liikevaihdosta, ja jos ne kasvavat vaikka 10 prosenttia, se on 12 miljoonaa euroa ja kaikki tuloksesta pois.
Timo Ritakallio: Me esimerkiksi katsomme aina, mikä on pitkän aikavälin arvonluontipotentiaali. Investointi tuotteiden parantamiseen tai kapasiteettiin on turvallisempi kuin yritysosto. Orgaaninen kasvu on hitaampaa, mutta molempiin löytyy rahoitus, jos hankkeet ovat hyviä.
Miten pankkien kiristyneet vakavaraisuussäännökset ovat vaikuttaneet rahoitukseen?
Timo Ritakallio: Pankit eivät ole ehkä vieraan pääoman rahoituksessa yhtä valmiita riskinottoon kuin ennen. Nyky-ympäristössä raha on kuitenkin halpaa ja hyvät hankkeet saavat aina rahoituksen. 15 vuoden aikana Euroopassa on luotu turhaa regulaatiota, joka pitäisi purkaa.
Marja Aarnio-Isohanni: Olemme pääomasijoittajien omistama yritys, siksi hyvä raportointi on meille itsestäänselvyys.
Timo Ritakallio: Pörssiyhtiöiden ja niiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden raportointivelvollisuus on mennyt ”överiksi”. Se on aivan turhaa byrokratiaa.
Marja Aarnio-Isohanni: Tietyssä vaiheessa yritys voi päästä tilanteeseen, että pankit jopa kilpailevat siitä, mikä niistä pääsee rahoittamaan yrityskauppaa. Näin kävi esimerkiksi meidän viimeisessä exitissä.
Olemmeko Suomessa liikaa pankkijärjestelmän tai julkisen rahoituksen varassa?
Timo Ritakallio: USA:ssa kaksi kolmasosaa rahoituksesta tulee suoraan markkinoilta ja alle kolmasosa pankeista. Meillä tämä on toisin päin. Jos pankkiregulaatio kiristyy, se jähmettää järjestelmää. Suomessa tarvittaisiin enemmän toimijoita oman ja vieraan pääoman rahoituksen väliin. Pääomasijoittajia voisi olla enemmänkin, varsinkin niin kutsuttuun pieneen päähän. Startup-yrityksille on hyviä järjestelmiä kuten Tekes ja Finnvera.
Marja Aarnio-Isohanni: Uskon, että tähän on tulossa muutos yksityisten sijoittajien ja yhteisöjen kautta. On kuitenkin riski, että alkuvaiheen yrityksessä omistajalla on liian kovat odotukset yrityksensä arvosta. Tärkeää olisi, että yrittäjä saisi sijoittajan innostuneen panoksen ja osaamisen yrityksen kasvattamiseen, pelkkä raha ei tee onnelliseksi.
Tohtori ja ikiliikkuja
Marja Aarnio-Isohanni on terveystieteiden tohtori ja Esperi Caren toimitusjohtaja. Vuonna 2004 hänen piti tulla töihin vuodeksi saneeraamaan yhtiö. Takana on 13 vuotta toimitusjohtajana ja virtaa riittää vaikka muille jakaa.
Kun Aarnio-Isohanni aloitti, Esperin liikevaihto oli kuusi miljoonaa euroa ja tämän vuoden lopussa se on 200 miljoonaa. Yritys työllistää yli 4 000 ihmistä.
Aarnio-Isohanni on Esperin suurin henkilöomistaja 10,6 prosentin osuudella. Lisäksi hän omistaa miehensä ja lastensa kanssa pienen sijoitusyhtiön. Heidän missionsa on sijoittaa ainoastaan terveyttä ja hyvinvointia tuottaviin yrityksiin. Toinen tärkeä kriteeri on, että pitää itse ymmärtää jotain toimialasta.
Kilpailuhenkisyys lähtee urheilutaustasta. Aarnio-Isohanni harrasti nuorena uimahyppyä.
Hän on toiminut Wellmedia Ltd:n toimitusjohtajana ja esiintynyt yli 300:ssa terveyteen liittyvässä tv-ohjelmassa.
Aarnio-Isohanni on Eteran hallituksessa ja toimii Sosiaalialan Työnantajien ja Hoiva-alan Palvelutuottajien hallituksen puheenjohtajana.
Tohtori ja urheilun ykköspomo
Toimitusjohtaja Timo Ritakalliolla on pitkä kokemus pankki- ja vakuutusalalla. Ilmarisen palvelukseen hän siirtyi vuonna 2008 ja nousi toimitusjohtajaksi 2015.
Harvardin yliopistossa jatko-opintoja suorittanut Ritakallio väitteli työn ohella tohtoriksi Aalto-yliopistossa syksyllä 2016. Hän keskittyi väitöskirjassaan isojen eurooppalaisten pankkien liiketoiminnan strategioihin.
Ritakallio on Outotec Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja. Muita hallitustehtäviä hänellä on Telassa, Arvopaperimarkkinayhdistyksessä, Suomen Syöpäsäätiössä ja Suomen Syöpäinstituutin Säätiössä. Lisäksi hän on Paulon säätiön hallituksen puheenjohtaja ja useiden pörssiyhtiöiden nimitystoimikuntien jäsen.
Ritakallio on myös innokas urheilija. Hän on osallistunut jokaiseen Jukolan viestiin täytettyään 15 vuotta. Ritakallio valittiin Suunnistusliiton puheenjohtajaksi 2015. Marraskuun lopussa hänet valittiin Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi.
Teksti: Jari Jokinen
Kuvat: Vesa Tyni