Yrityskauppojen due diligence -prosessit keskittyvät antamaan parhaan mahdollisen kuvan ostettavasta tai myytävästä yrityksestä tai sen liiketoiminnasta sekä osto- tai myyntikohteen riskeistä. Mutta mitä tekemistä ihmisoikeuksilla on yrityskaupassa? Miten itseään vastuullisena yrityksenä pitävän ostajan tai myyjän tulee ottaa huomioon ihmisoikeudet ja niihin liittyvät riskit yrityskauppatilanteessa?
Ihmisoikeudet nähdään useasti ”vain” eettisinä kysymyksinä. Silti niihin liittyvät maine-, compliance- ja taloudellisten sanktioiden riskit ovat seikkoja, jotka vaikuttavat yrityskauppaan. Ihmisoikeuksia koskevien pakottavien kansallisten lakien määrä on kasvanut eri puolilla maailmaa. Yhtiöiden ja niiden hallitusten on siksikin mietittävä, miten ihmisoikeudet huomioidaan due diligence -prosessissa eli käytännössä huolehdittava, että yritykset varmasti täyttävät huolellisuusvelvoitteensa.
Selvityksen kohteena ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Human rights due diligence -prosessissa selvitetään yrityksen ihmisoikeusvaikutuksia ja sitä, miten ihmisoikeuksia on kunnioitettu yrityksen toiminnassa. Monesti vastaan tulee myös epämieluisia yllätyksiä tai vakavia haitallisia vaikutuksia, joita ei voida hyväksyä. Monimutkaiset ja globaalit toimitusketjut vaativat huolellista tarkastelua, jotta ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset ja riskit pystytään toteamaan sekä arvioimaan riittävällä tavalla. Vaikutukset ja riskit vaihtelevat yrityksen toimintamaista, liikealasta tai käyttämistä raaka-aineista riippuen. Ihmisoikeuksiin perehtynyt asiantuntija kykenee parhaiten avustamaan yrityksiä liiketoimintaan liittyvien ihmisoikeusvaikutuksien analysoinnissa ja identifioimisessa.
Human rights due diligence -tarkastuksen kohteena ovat myös yrityksen sisäiseen sääntelyyn, kuten yrityksen Code of conductiin sekä toimittajia koskeviin Supplier code of conducteihin sisältyvät ohjeet ja määräykset. Jos yrityksen toimittaja on sitoutunut yrityksen eettisen toimintaohjeisiin, on ensisijaisen tärkeää tarkistaa, että ohjeet koskevat laaja-alaisesti ihmisoikeuksia ja antavat yritykselle riittävät mahdollisuudet irtisanoa sopimuksen loukkaustilanteissa. Code of conductien merkitys on vähäinen, elleivät ne anna yritykselle mahdollisuutta irtisanoa sopimussuhdetta, mikäli esimerkiksi toimintaohjeiseen sitoutunut toimittaja ei ole noudattanut code of conductiin sisältynyttä ohjetta. Vastaavasti, jos yritys on sitoutunut muiden toimijoiden toimintaohjeisiin, täytyy näihin liittyvät velvoitteet käydä due diligence -prosessissa läpi.
Mitä olisi pitänyt tietää?
Kun ihmisoikeuksista ja yrityskaupoista puhutaan samassa lauseessa, oleellista on ymmärtää tämä asia: kysymys ei ole siitä, mitä yritys tiesi toimintansa todellisista ihmisoikeusvaikutuksista, vaan mitä sen vastuullisena toimijana olisi pitänyt tietää.
Tästä syystä human rights due diligence tulee ottaa osaksi yritysten normaaleja due diligence -prosesseja. Ilman ihmisoikeuksiin keskittyvää due diligence -työtä vakavatkin negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset saattavat jäädä huomioimatta – ja yrityskauppaan liittyvä taloudellinen hyöty vesittyä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu EY:n blogissa 17.5.2018.
